- Silene vulgaris (Moench) Garcke – nurmikohokki
- subsp. vulgaris – kaitanurmikohokki
- var. vulgaris – ahonurmikohokki
- Silene L. – kohokit
- Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Ahonurmikohokki, Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris, on monivuotinen, tavallisesti noin 40-80 cm korkea, yleensä pysty ja monivartinen, joka on sinivihreä ja kalju. Sen juurakko on vahva ja yläpäästään haarova. Juurihaaroista kohoavat kukintovarret muodostavat usein monivartisia ja tiheitä tuppaita. Aluslehdet ovat ruodillisia ja puikeahkon soikeita. Kukintovarsien tyveltä ne ovat jo lakastuneet. Varret ovat liereät, melko jäykät ja haarattomat tai yläosastaan haarovat. Vastakkaisia varsilehtipareja on yleensä 6-9. Niistä alimmat ovat lyhytnivelvälisiä ja kukintavaiheessa jo kuihtuneita. Lehdet ovat ohuita, ehytlaitaisia ja teräväkärkisiä. Malliltaan ne ovat puikeita tai kapean puikeita ja alaosassa usein kapean vastapuikeita sekä yläosassa myös suikeahkoja. Toisinaan lehtireunoissa voi esiintyä myös ripsisyyttä. Varsilehdet ovat aivan ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta tavallisesti noin 3-10 cm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-2.5 cm leveitä.
Kukinto-osa on noin 5-20 cm pitkä ja enimmillään jopa 50-kukkainen. Sen lehtihankaiset haarat ovat pystyt tai yläviistoon siirottavat, Kukat ovat ryhminä varren ja haarojen kärjessä. Teriön leveys on yleensä noin 20-25 mm. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 5-25 mm pitkät ja ohuet. Kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia, lähinnä suikeahkoja ja teräväkärkisiä sekä noin 3-8 mm pitkiä. Kukinnon kukkien asento vaihtelee liukuvasti pystystä sivulle siirottavaan ja nuokkuvaan. Kukat ovat kaksineuvoisia tai emikukkia. Verhiö on yhdislehtinen, pullea, kellomainen tai pyöreämuotoinen ja pyöreätyvinen sekä kärkihampaineen noin 15-20 mm pitkä ja noin 7-15 mm leveä. Kärkihampaita on 5 ja ne ovat kolmiomaiset ja noin 2-2,5 mm pitkät. Verhiön pohjaväri vaihtelee vaaleanharmaasta vihreän kautta punertavaan. Pitkittäisiä pääsuonia on yleensä noin 20, ja lisäksi verhiö on tiheään verkkosuoninen. Suonitus on muuta väritystä tummempi.
Valkoisia tai harvoin vähän punertavia terälehtiä on 5 ja ne ovat yleensä 15-25 mm pitkiä ja päästään syvään ja leveästi kaksijakoisia. Sivulle taittuva kärkiosa on noin 5-8 mm pitkä ja sen liuskat ovat noin 3-5 mm leveät sekä yleensä kärkeä kohti levenevät ja päästään epäsäännöllisesti hammas-, nirha- tai nyhälaitaiset. Kukan lisäteriö on pieni ja huomaamaton tai puuttuu kokonaan. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoiset tai punertavat sekä noin 1,8-2 mm pitkät ponnet tummat tai kellanvihreät. Emin valkoisia vartaloita ja luotteja on 3 mutta joskus poikkeuksellisesti 4. Hedelmä on leveän munanmuotoinen tai lähes pallomainen, vihertävä tai kellanruskea kota, joka on yleensä noin 8-9 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Se jää kokonaan verhiön sisälle. Kota avautuu 5- tai 10-hampaisesti. Siemenet ovat pyöreähköjä tai munuaismaisia, nystermäisiä ja lopulta lähes mustia sekä läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Ahonurmikohokkia on tavattu Suomen kaikista eliömaakunnista. Se on yleisehkö muinaistulokas valtaosassa eliömaakuntia Kainuun ja Oulun Pohjanmaan eliömaakuntiin saakka. Tästä ylöspäin se on yleisehkö tai harvinainen ja monin paikoin vakiintunut uustulokas. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivahkot niityt, kedot, pellot ja niiden pientareet, tien- ja radanvarret, satama- teollisuus- ja joutomaa-alueet sekä asutuskeskusten liepeet. Muissa Pohjoismaissa ahonurmikohokkia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa kasvaa alkuperäisenä Suomenlahden rannikolla tämän alalajin, kaitanurmikohokin, toinen muunnos, suomenlahdennurmikohokki, var. litoralis. Ahonurmikohokkiin verrattuna se on yleensä vaaleamman sinivihreä ja sen varret ovat tyvestä kohenevat. Lehdet ovat paksummat, selvästi kapeammat (-0,8 cm) ja kukkia on vähemmän (3-15). Lisäksi terälehtien kärkiosa on ahtaasti kaksihalkoinen. Pitkin Suomen länsirannikkoa kasvaa nurmikohokin lähilaji, merikohokki, S. uniflora. Sen kukinnossa on vain 1-3(-5) kukkaa ja ylimmätkin kukkien tukilehdet ovat vihreitä tai punertavia sekä enintään kalvolaitaisia.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ahonurmikohokin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokki on tavallisesti monivartinen, sinertävän vihreä ja kukinnoltaan harsuhko. EH, Hattula, Parola, Alppilanmäki, Hattulantien laitaruohikko, 25.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokki haaroo kukintovarsiensa yläosasta. Yhdislehtisten verhiöiden väri on hyvin muunteleva vaihdellen vaaleanharmaasta vihreän kautta eri tavoin punertavaan. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maankaatopaikka, 8.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokin verhiöt voivat olla hyvin vaaleanharmaat, jopa lähes valkoiset. Suonitus on aina muuta väritystä tummempi, yleensä vihreä- tai punasävyinen. Kukat ovat joko kaksineuvoisia tai emikukkia. Pölytysajan pidentämiseksi kymmenen hedettä kehittyy yleensä kahdessa vuorossa. Palhot ovat kärkiosastaan tavallisesti sinipunaiset. PK, Lieksa, Koli, alaparkkipaikan laitaruohikko, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokki on yksikotinen, mutta sen samassa yksilössä ja kukintohaarassakin on usein sekaisin kaksineuvoisia kukkia ja pelkkiä emikukkia. Ylimpänä on kaksineuvoinen kukka, jonka vihreäponsiset heteet ovat vasta kehittymässä. Vasemmalla ja oikealla on pelkkä emikukka. Terälehtien syväjakoiset kärkiliuskat yleensä levenevät voimakkaasti kärkeään kohti. EH, Hattula, Parola, Alppilanmäki, Hattulantien laitaruohikko, 25.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokinon verhiö on tavallisesti pullea ja toisinaan lähes pallomainen. Vasemmalla ylhäällä on emikukka ja sen alapuolella kaksineuvoinen kukka. Niiden verhiöiden muodossa ei ole eroja. Verhiöissä on noin 20 pitkittäissuonta, jonka lisäksi pinta on tiheään verkkosuoninen. Verhiö on kärkihampaineen noin 15-20 mm pitkä ja noin 7-15 mm leveä. EH, Hattula, Parola, Alppilanmäki, Hattulantien laitaruohikko, 25.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokin kukkateriön nielu on hyvin väljä. Kuvan keskimmäisestä kukasta näkyy hyvin terälehtien rakenne. Niiden kokonaispituus on yleensä noin 15-25 mm. Kapeneva tyviosa yltää syvälle nieluun. Terälehden leveä keskiosa jatkuu sivulle taittuvana kärkiosana, joka on lähes tyveen saakka kaksiliuskainen eli kaksijakoinen. Keskimmäisestä kukasta ei lisäteriötä voi erottaa, joten se ehkä puuttuu kokonaan. Kuitenkin saman kukintovarren oikealla alhaalla olevassa kukassa lyhyt lisäteriö näkyy ylemmän kukan terälehtien välistä. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maankaatopaikka, 8.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokki kiinnittää huomiota väljillä ja teriöön nähden ylisuurilla verhiöillään. Mittakaava jatkuu loppuun asti. Kehittyvät ja kypsätkin kodat jäävät kokonaan piiloon verhiön sisälle. PK, Lieksa, Koli, alaparkkipaikan laitaruohikko, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. vulgaris – ahonurmikohokin lehdet ja varsi ovat yleensä sinivihreät. Vastakkaisia varsilehtipareja on tavallisesti kuudesta yhdeksään. Lehdet ovat ohuita, ehytlaitaisia ja teräväkärkisiä. Malliltaan ne ovat puikeita tai kapean puikeita ja alaosassa usein kapean vastapuikeita sekä yläosassa myös suikeahkoja. Varsilehdet ovat aivan ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta tavallisesti noin 3-10 cm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-2.5 cm leveitä. EH, Hattula, Parola, Alppilanmäki, Hattulantien laitaruohikko, 25.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 