aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Myosoton aquaticum (L.) Moench
Stellaria L. – sädetähtimöt
Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Vadan asema nousi pohdittavaksi uusien, fylogeneettiseen systematiikkaan pohjautuvien tutkimusten myötä. Carl von Linné kuvasi lajin alunperin härkkien sukuun 1753 nimellä Cerastium aquaticum. Vajaat 20 vuotta myöhemmin, 1771, Giovanni Antonio Scopoli katsoi lajin kuuluvan tähtimöiden sukuun nimellä Stellaria aquatica. Vielä samalla vuosisadalla, 1794, Conrad Moench sijoitti lajin erityispiirteidensä vuoksi omaan ja maailmanlaajuisestikin yksilajiseen sukuunsa nimellä Myosoton aquaticum. Lajin asema vaihteli Suomen vanhoissa kasvioissa, kunnes vakiintui Myosoton-sukuun. Suomen putkilokasvien luettelon 2019 tapahtuneen julkaisun jälkeen 2020 lajin kuitenkin katsottiin kuuluvan tähtimöiden Stellaria-sukuun (Suomen putkilokasvien luettelo, Lisäyksiä ja muutoksia perusteluineen 1. Lutukka 36. 2020, s. 42. LUOMUS, Helsinki).
Vata, Stellaria aquatica, on yksi- tai monivuotinen, usein tyvestä asti runsashaarainen ja rento- tai kohenevavartinen ruoho, jonka varret ovat yleensä noin 15-70 cm pitkät, joskus tätäkin pitemmät. Se talvehtii kaatuneiden ja nivelkohdistaan juurtuneiden, vanhojen varsien avulla. Uudet varret nousevat tästä vanhojen varsien verkostosta. Varret ovat ohuet, särmikkäät, hauraat ja haarovat sekä toisinaan nivelkohdistaan juurehtivat. Alaosastaan ne ovat kaljut ja ylempää tiheästi nystykarvaiset ja myös hapsikarvaiset.
Lehdet ovat vastakkaiset ja vihreät tai tummanvihreät. Alimmat lehtiparit ovat lyhyt- tai pitkähköruotisia sekä enemmän tai vähemmän herttamaisia ja ehyitä. Muut lehdet ovat ruodittomat, ehyet ja puikeat tai soikeahkot sekä leveä- ja pyöreä- tai hieman herttatyviset lehden kavetessa tasaisesti teräväksi kärjeksi. Lehdet ovat tavallisesti noin 2,5-8 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 cm leveät. Kukintohaarojen yläosissa ne ovat usein em. mittoja pienemmät. Alemmat lehdet ovat lähes tai aivan kaljut. Ylempänä lehtien laita ja enemmän tai vähemmän myös pinnat ovat nystykarvaiset. Lehtien alapinnan keskisuonessa voi olla myös pitempää hapsikarvoitusta.
Kukinto-osa on harsu ja se muodostuu moninkertaisista kaksihaaraviuhkoista. Kukintohaarojen lehdet ovat varsilehtien kaltaisia ja pienenevät ja kapenevat tasaisesti haarojen kärkeä kohti. Kukat ovat yksittäin verson ja versohaaran kärjessä tai lehtihankaisissa haaroissa. Kukkaperä on tiheään nystykarvainen ja verson tai haaran kärjessä noin 0,5-1,5 cm pitkä sekä lehtihankaisessa kukassa noin 1,5-3 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoiset ja 5-lukuiset sekä kukkiessaan pystyt ja kukinnan jälkeen siirottavat tai riippuvat. Verholehdet ovat puikeat, vihreät ja laidoiltaan kapeasti kalvoreunaiset sekä tiheään nystykarvaiset ja usein violettikärkiset. Pituutta niillä on 3,5-5 mm ja kukinnan jälkeen ne pitenevät noin 10 mm:iin.
Kukka on noin 10-15 mm leveä ja sen terälehdet ovat valkoiset ja lähes tyveen saakka suikean tai soikean kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin terälehtiä olisikin 10. Ne ovat noin 5-8 mm pitkät ja noin 1-1,5 kertaa verholehtiä pitemmät. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. Hedelmä on munanmuotoinen, noin 8-10 mm pitkä ja 4-5 mm paksu, vihreä kota, joka on jonkin verran verholehtiä pitempi. Kota avautuu 5-liuskaisesti. Liuskat ovat pystyt ja päästään kaksihaaraiset. Siemenet ovat lähes pyöreitä, tiheän nystermäisiä tai väkäskarvaisia, ruskeita ja läpimitaltaan 0,6-0,8 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-syyskuu.
Vata on alkuperäinen laji Suomessa Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Yleisempi se on vain Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Tulokasesiintymiä, enimmäkseen vanhoja, sillä on pitkin rannikkomaakuntia Oulun Pohjanmaan eliömaakuntaan saakka. Lisäksi on vanhoja tulokashavaintoja Kainuusta. Se kasvaa luonnonolosuhteissa rantapensaikoissa, sorarannoilla ja lehtokorvissa. Useimmiten sen kuitenkin tapaa ihmistoiminnan piiristä ojanvarsilta, jouto- ja viljelymailta, puutarhoista sekä maankaatopaikoilta, kompostikentiltä ja satamista. Muissa Pohjoismaissa vataa esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vata kasvattaa yleensä jo tyvestään varsi- ja haararyöpyn, joka levittäytyy usein rentona pitkin maanpintaa. EH, Hämeenlinna, Majalahti Louhoksentien maankaatopaikka, eteläosa, 21.8.2010. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vata on toisinaan hyvin tiheä ja laaja-alainen. Sen muita kasveja apuna käyttäen kohenevat varret voivat venyä jopa metrisiksi (kuvassa noin 60-70 cm). Kuvassa vasemmalla myös punasavikka, Oxybasis rubra ja oikealla peltoretikka, Raphanus raphanistrum. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, länsilaidan reunavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan varret haarovat useita kertoja kaksihaaraisesti. Kukat ovat kukkiessaan pystyt, mutta kääntyvät sen jälkeen siirottavaksi tai nuokkuviksi. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, länsilaidan reunavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kukinto-osa on harsu ja moninkertaisesti kaksihaaraviuhkoinen. Kukat ovat yksittäin verson ja versohaaran kärjessä tai lehtihankaisissa haaroissa. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, länsilaidan reunavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kukkavarsien alimmat lehdet ja kasvullisissa, kukattomissa varsissa (kuvan vasen laita) myös muut lehdet ovat ruodilliset ja enemmän tai vähemmän herttamaiset. Kukkavarsien muut lehdet ovat ruodittomat ja puikeat tai soikeat. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, itälaita, tieuran vierus, 25.9.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kaikki lehdet ovat vastakkaiset ja ylempänä nystykarvalaitaiset. Kukan emiö on pulleahko ja vihreä. Kukkavarsien muut lehdet ovat ruodittomat ja puikeat tai soikeat. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, itälaita, tieuran vierus, 25.9.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kukassa on viisi valkoista terälehteä, vaikka näyttääkin, että niitä olisi kymmenen. Vaikutelma syntyy lähes tyveen saakka kaksiliuskaisista terälehdistä, joiden liuskat ovat suikeita tai soikeita. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, itälaita, tieuran vierus, 25.9.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Myosoton aquaticum – vadan kukka on noin 10-15 mm leveä. Terälehdet ovat noin 5-8 mm pitkät. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita tavallisesti viisi. Muilla sädetähtimöillä vartaloita on kolme. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, itälaita, tieuran vierus, 25.9.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan varsien yläosassa varret ja lehdet ovat nystykarvaiset samoin kuin myös kukkaperät ja verholehdet. Verholehdet ovat puikeat, vihreät ja laidoiltaan kapeasti kalvoreunaiset sekä noin 3,5-5 mm pitkät Terälehdet ovat noin 1-1,5 kertaa verholehtiä pitemmät. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, länsilaidan reunavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kota on munanmuotoinen ja vihreä sekä noin 8-10 mm pitkä ja 4-5 mm paksu. Se on jonkin verran verholehtiä pitempi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren uudisnurmikkoalue, 13.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan kukkavarsien lehdet ovat alimmaisia lukuun ottamatta ruodittomat, ja puikeat tai soikeahkot sekä leveä- ja pyöreä- tai hieman herttatyviset. Pituutta niilla on tavallisesti noin 2,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-5 cm. Kukintohaarojen latvaosissa mitat ovat yleensä pienemmät. Kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy kaksi alaviistoa kotaa, joiden kärki pilkistää verholehtien takaa. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, länsilaidan reunavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vadan lehtien alapinnan keskisuonessa on toisinaan myös pitempiä hapsikarvoja. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alue, itälaita, tieuran vierus, 25.9.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria aquatica (Myosoton aquaticum) – vata on yksi- tai monivuotinen. Se voi talvehtia kuvan yksilön tavoin kaatuneiden ja nivelkohdistaan juurtuneiden, vanhojen varsien avulla. Uudet varret nousevat tästä vanhojen varsien verkostosta. EH, Hämeenlinna, keskusta, Hämeensaari, Hämeenkaaren urheiluhallin seinusta 17.8.1991. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 