Rohtotulikukka, Verbascum phlomoides, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 50-150 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan harmaa-, valko- tai keltakarvainen. Karvoitus muodostuu enimmäkseen tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, lehdekäs ja vihreä tai punaruskea sekä yleensä ainakin kukintoon asti haaraton, mutta toisinaan yksilö kasvaa jo maarajasta monivartiseksi. Varren tyvellä olevat lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat ja muut lehdet ovat ruodittomat sekä varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on lähinnä soikea tai pitkänpyöreä ja hammas-, nyhä- tai lähes ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-12 cm leveä. Tyven yläpuolisten varsilehtien tyvi on tylppä tai vartta kiertävä ja johteeton tai hyvin lyhytjohteinen. Lehtilavan malli vaihtelee leveänsuikeasta, soikeahkosta tai kolmiomaisesti suippenevasta leveänpuikeaan sekä kärjestään kapean ja pitkäsuippuisen teräväkärkiseen. Lapa on molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvainen, vaaleamman tai tummemman vihreä ja laidoiltaan hampainen tai nyhäinen. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta pituutta on yleensä noin 5-30 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-15 cm. Leveyteen vaikuttaa olennaisesti lavan perusmalli (suikeahko – leveänpuikea).
Kukinto on varsipäätteinen, haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa 100 cm:iin. Leveyttä sillä on tiheästi kukkiessaan yleensä noin 4,5-6,5 cm. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kun vielä kukkaperän pituus vaihtelee, kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on puikea ja teräväkärkinen sekä yleensä noin 10-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat teräväkärkiset ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkät ja noin 3-4 mm leveät.
Teriö on yleensä noin 25-55 mm leveä, keltainen ja ulkopinnaltaan tiheästi tähtikarvainen. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä leveänsoikeat tai lähes pyöreähköt ja hieman limittäiset. Alimmainen niistä on tavallisesti muita kookkaampi ja noin 16-27 mm pitkä ja suunnilleen saman levyinen. Muut ovat yleensä noin 13-22 mm pitkät ja noin 12-20 mm leveät. Heteitä on 5 ja joskus harvoin 6. Niistä 2 alinta ovat kaljut ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkät. Ponsien osuus pituudesta on noin 4-5 mm. Muut heteet ovat noin 6-10 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 6-15 mm pitkä ja sen luotti on kapean soikeahko ja tyveltään vartaloa myöten johteinen. Hedelmä on monisiemeninen ja soikeahko, pyöreähkö tai munanmuotoinen kota, joka on noin 5-8 mm pitkä sekä pituuttaan hieman kapeampi. Se on ruskehtava ja pinnaltaan tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Siemenet ovat pyöreähköjä, ruskeita ja noin 1 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.
Rohtotulikukka on Suomessa hyvin harvinainen uustulokas ja ehkä viljelykarkulainenkin. Siitä on havaintoja kuluvalta vuosisadalta vain muutamalta kasvupaikalta Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Lisäksi on joitakin hyvin vanhoja havaintoja. Kasvupaikkoina ovat lähinnä täyttömaa-alueet, maankaatopaikat, varastokentät, joutomaat ja pientareet. Muissa Pohjoismaissa rohtotulikukka kasvaa tulokkaana tai viljelykarkulaisena ainakin Ruotsissa ja Tanskassa.
Eteläisimmässä Suomessa on tavattu vielä hyvin harvinaistakin harvinaisempana tulokkaana akantulikukkaa, V. densiflorum. Se on muuten samankaltainen kuin rohtotulikukka, mutta sen varsilehdet ovat pitkäjohteisia. Lisäksi kukkaryhmien tukilehdet ovat rohtotulikukkaa pitemmät ja usein esiin törröttävät. Ne ovat noin 15-40 mm pitkät. Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Ukontulikukan kukinto on yleensä hyvin tiheä ja patukkamainen. Sen teriö on noin 12-25 mm leveä. Heteiden palhojen karvat ovat valkoiset. Varsilehtien tyvi jatkuu pitkäjohteisena vartta alaspäin. Tummatulikukan varsilehdet ovat ylimpiä lukuun ottamatta ruodilliset ja yleensä herttatyviset. Sen kukan kaikki heteet ovat sinipunakarvaiset. Lisäksi Suomessa tavataan silloin tällöin harvinaisina tulokkaina tai viljelykarkulaisina ainakin kahta muuta keltakukkaista lajia, käentulikukkaa, V. lychnitis ja pustantulikukkaa, V. speciosum.