Loppukesä tuo esiin kaikki ne myrkylliset kasvit, jotka mökkipihallamme kasvaa. Ja niitähän on paljon!
Mökkitontillamme oleva avokomposti peittyy näin loppukesästä punakoison luikerteleviin varsiin, punaisena hehkuviin myrkyllisiin marjoihin ja vehreään lehvästöön. Tuntuu, että se on tänä vuonna oikein röyhähtänyt kasvuun.
Otan tänä syksynä to-do-listalle ykkösasiaksi myrkyllisen punakoison hävittämisen. Vaikeaa se tulee olemaan, sillä viereisellä tontilla sitä kasvaa kasapäin, eikä kukaan ole sillä puolen aitaa kiinnostunut hävittämään punakoisoa. Mutta teen parhaani, että nämä sinänsä kyllä kauniit marjat poistuvat meidän tontiltamme.
Tehtävää on muuallakin. Rantatontin toinen vitsaus on myrkkykeiso, jonka hävittäminen on vaikeaa ihan samasta syystä kuin punakoisonkin: sen levinneisyysalue ei rajoitu vain meidän tontille, vaan jatkuu rantaviivaa eteenpäin. Tämäkin erityisesti juurestaan myrkyllinen ja lehdillään ihoärsytystä aiheuttava myrkkykeiso on hävityslistallani. Luin, että se pitäisi saada maasta juurineen, eikä pientäkään juurenpalaa saa jättää maahan. Hävittäminen onnistuisi parhaiten niin, että myrkkykeison polttaa polttokelpoisessa jätesäkissä, jolloin sen siemenet eivät pääse leviämään ympäristöön. Tulta siis virittelemään!
Puutarhassa on muutenkin yllättävän paljon myrkyllisiä kukkia. En kyllä ole ollenkaan hysterian lietsonnan kannalla, mutta kannattaahan noista olla varuillaan esimerkiksi lapsiperheessä. Meidän lapsemme ovat viettäneet kesänsä tällä samalla mökkitontilla ihan pienestä pitäen, eikä koskaan ole onneksi ollut vaaraa, että myrkkykeisot tai vaikka kielon marjat olisivat heitä houkutelleet. Kielon ja kalliokielon myrkyllisyydestä muistan heitä kyllä varoitelleeni.
Moni kesämökki on vanhalla tontilla, jonne on aikoinaan tuotu ilman parempaa tietoa esimerkiksi vieraslajeja ja myrkyllisiä kasveja. Niistä onkin sitten vaikea päästä eroon. Jopa puut ja pensaatkin voivat olla myrkyllisiä, niitäkin meiltä lötyy: koiranheisipuu ja muutamia terttuseljoja. Niiden punaiset marjat saattavat tosiaan houkutella maistamaan, mutta ainakin minulla on jossakin takaraivossa opetus, että punaisia puiden tai pensaiden marjoja ei pidä pistää suuhun.
Ja löytyy puutarhastamme vielä yksi myrkyllinen kukka, muutama vuosi sitten jostakin tontillemme tupsahtanut sormustinkukka. Sen leviämisen yritän estää katkaisemalla ja hävittämällä kukkavarret heti kukkimisen jälkeen.
Putkinotko 