Onnea on: lähimetsä

Olen maininnut, että taloyhtiömme sijaitsee käytännössä metsän keskellä. Molemmat pihamme rajautuvat metsään: takapiha mäntytilkkuun ja etupiha valtaisaan kangasmetsään. Lumien lähdettyä lähimetsämme on paikka, jossa erityisen mielelläni vietän aikaa sekä yksin että yhdessä perheeni kanssa.

Tein lasten ja siipan kanssa kevään ensimmäisen retken metsään. Lapset nauttivat kallioilla ja puissa kiipeilystä ja minä löysin itseni tallentamasta muistoja keväisen metsän erilaisista väreistä ja pintarakenteista.

jäkälä.jpg

Keväisessä metsässä kenties yllättävintä ovat värit. Lähimetsämme hehkuu punaisen ja vihreän eri sävyissä. Hämmästyttävän monet varpukasvit ja sammalet sävyttyvät punaiseen, kun taas jäkälissä näkyy vihreän koko kirjo.

karhunsammal.jpg

Sammalet ja jäkälät ovat valtavan koristeellisia sekä väreiltään että muodoiltaan. Karhunsammalmättäät (Polytrichum commune) ovat kauttaaltaan peittyneet tällaisiin punaisiin pilareihin. Ovatkohan nämä sammaleen ”kukkia”?

rahkasammal.jpg

Rahkasammal (Sphagnum capillifolium) hehkuu lähimetsässämme kirkkaan punaisena. Asuinalueemme maaperä on luontaisesti aika hapan, joten ei ihme, että rahkasammalella on varsin lokoisat oltavat.

kääpäpuu.jpg

Entäpä ne puut? Metsästä löytyy lukuisia puita, joilla jokaisella vaikuttaisi olevan jokin mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan. Kääpien (Polyporaceae) kansoittamia puita lähimetsästämme löytyy useampia ja monista puista löytyy myös käpytikan nakuttamia pesäkoloja.

jäkälä2.jpg

Jäkälien peittämät puunrungot ovat kerrassaan kauniita. Tyttäreni näki niissä Frozenin Elsan jäänhuuruista taikaa. :)

tuoksuvatukka.jpg

Lähimetsässämme kasvaa myös tuoksuvatukkaa (Rubus odoratus). Koska minusta on jotenkin viehättävää, että metsä jatkuisi puutarhassamme, olen suunnitellut hankkivani tuoksuvatukkapensaan tuonne pihan perälle näkösuojaa antamaan.

Mitä muita metsäisiä pensaita tiedät, jotka voisivat rakentaa puutarhaan kaivattua kerroksellisuutta?

 

 

 

 

Kaunis kallio

Kirjoittelin edellisessä postauksessani rivaripihani kuusista, jotka raksittiin marraskuussa tukkipuiksi. Kuten tuosta alla olevasta kuvasta näkyy, kuusten takaa häämötti aavistus sammalpeitteistä kalliota, joka ei kuitenkaan kuusten varjoista päässyt oikeuksiinsa pihani katseenvangitsijana.

metsäpiha

Nyt kun kuuset on kaadettu, kallio suorastaan varastaa kaikki katseet. En arvannut, miten ihana tuo kallio oikein onkaan! Nyt talvella kallio suorastaan hohkaa vihreän eri sävyjä.

kallio.jpg

Myös kalliossa esiintyvät erilaiset pintarakenteet tarjoavat kiinnostavaa tutkittavaa, kun pihan muut alueet ovat lumen peitossa. Sammal- ja jäkäläpeitteet elävöittävät kallion pintaa kaikkina vuodenaikoina, erilaiset ruohot ja varpukasvit taas pääsevät oikeuksiinsa kasvukautena.

kallio2.jpg

Kuusten kaaduttua kalliosta paljastui myös mukavia, suurten ruukkujen levyisiä ulokkeita, joita suunnittelen hyödyntäväni kevään sipulikukkaruukkuja asetellessani. Ehdinpä viime keväänä istuttaa yhdelle näkyneelle ulokkeelle jokusen tarhakylmänkukan (Pulsatilla vulgaris supbs. vulgaris ’Papageno’), joskin nyt epäilyttää, mahtaako kasvualusta pidättää liikaa talvimärkyyttä. No, jokusien viikkojen kuluttua näkee, tuppaako istutuksista uutta versoa.

tarhakylmänkukka.jpg

Kallio mahdollistaa pinnanmuotojen vaihtelut ja korkeuserot, jotka tuovat pihan perälle oman kiinnostavan ulottuvuutensa. Vaikka kallio pienellä rivaripihalla asettaa omat tilaan ja valoon liittyvät haasteensa, on se silti ihana lisä metsäpihan moniuloitteisuutta lisäämään.

kataja.jpg

Miten sinä hyödyntäisit kalliota omassa pihassasi?