Myrkkymarjoja Laurinmäellä

Näin syysaikaan useimmat marjat ovat kypsiä, myös myrkylliset. Laurinmäen ympäristö on rehevää kasvualuetta ja erilaisia kasveja on runsaasti. Joukossa on jonkin verran myrkyllisiä kasveja ja vieläpä sellaisia, jotka tekevät marjoja. Varsinkin lapset saattavat sekoittaa myrkyllisen marjan johonkin tavanomaiseen kerättävään marjaan. Mitä marjoja EI saa laittaa suuhun Laurinmäellä?

Mustakonnanmarja (Actaea spicata)

Mustakonnanmarja on niin myrkyllinen, että herkimmät voivat saada oireita jo pelkästään kasvin koskettelusta. Kasvin kaikki osat sisältävät myrkkyä. Kypsät marjat ovat mustia, raakana vihreitä. Mustakonnanmarja viihtyy rehevillä kasvupaikoilla, lehdoissa. Laurinmäellä sitä kasvaa ainakin luontopolun lehto-osassa, heti museoalueen takaosan parkkipaikan lähellä. Kasvia ei ole suotta kutsuttu kuoleman– tai mörönmarjaksi.

p1110478

Mustakonnanmarja

Sudenmarja (Paris quadrifolia)

Myös sudenmarja viihtyy lehdoissa ja Laurinmäellä sitä tapaa samoilla paikoilla kuin mustakonnamarjaakin. Jo muutaman marjan syömisestä voi saada oireita. Sininen kypsä sudenmarja muistuttaa vähän suurta mustikkaa, mutta jos sellaista vahingossa päätyy maistamaan, huomaa varmasti maistaneensa jotain syötäväksi sopimatonta. Marja maistuu erittäin pahalle. Myös sudenmarjalla on pahaenteisiä toisintonimiä kuten noitu-, käärmeen-, ja pirunmarja. Sudenmarjasta on myös käytetty nimityksiä mörön– ja kuolemanmarja, samoja kuin mustakonnanmarjastakin.

p1110480

Sudenmarja

Oravanmarja (Maianthemum bifolium)

Kuivahkojen kankaiden indikaattorilajia oravanmarjaa löytää Laurinmäeltä yleisesti. Vaikka kasvi ei olekaan yhtä myrkyllinen kuin mustakonnan- tai sudenmarja, ei näitäkään pidä popsiman. Ulkomuodoltaan, sekä myös maultaan, oravanmarja on sellainen, että se saattaa hyvinkin houkutella syömään. Onneksi vakavaan myrkytykseen täytyisi syödä näitä marjoja erittäin paljon ja yleensä erehdyksestä selvitään vatsanväänteillä. Kypsä marja on punainen, raa’at sen sijaan muistuttavat pieniä ruskean täplikkäitä linnunmunia. Aika hienoja.

p1110472

Oravanmarja

Lehtokuusama (Lonicera xylosteum)

Monet kuusamalajeista tunnetaan koristepensaina. Tämän lehtomaisissa rinnemetsissä kasvavan pensaan punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Kuusaman sekoittaa helposti paatsamaan, mutta siinä missä kuusaman lehti on karvainen, on paatsaman lehti paljas. Kypsät paatsaman marjat ovat mustia, mutta raakoina ne saattavat olla punaisiakin.

p1110481

Lehtokuusama

Korpipaatsama (Rhamnus frangula)

Paatsama eli viralliselta nimeltään korpipaatsama on myöskin pensas tai jopa pieni puu. Kuten edellä todettiin on kypsä marja kiiltävä ja musta. Paatsama viihtyy yleensä melko kosteilla paikoilla. Myrkytystietokeskuksen mukaan paatsama ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän nauttimisesta koituu harvoin oireita.

korpipaatsama

Korpipaatsama, kuvassa muutama raaka marja.

Näsiä (Daphne mezereum)

Näsiä on myrkyllinen aikainen kevään kukkija. Erittäin vieno tuoksu houkuttelee luokseen, mutta koskeman ei kasviin pidä. Marja on punainen kiiltävä luumarja. Erittäin myrkyllinen!

nasia

Näsiä, kuvassa ei marjoja

Kielo (Convallaria majalis)

Kielo lienee kaikille tuttu. Kaunis ja hyvän tuoksuinen kasvi on kuitenkin tappavan myrkyllinen. Vuonna 1982 kielosta tehtiin Suomen kansalliskukka. Tämän laaksonlljan mehevä marja näyttää herkulliselta, mutta on jätettävä rauhaan. Kauneimmillaan kielo on silloin kun kesäkuussa kukkiva kasvi muodostaa varsinaisia kielomeriä.

p1110487

Kielo

Terttuselja (Sambucus racemosa)

Terttuselja kukkii aikaisin toukokuussa. Myös marjat kypsyvät jo kesällä. Marjat ovat pieniä ja punaisia luumarjoja, jotka kasvavat suuressa ”ryppäässä”. Tämä on juuri se pensas, jota sanotaan ”paskanmarjaksi” ja joka usein kasvaakin navetan takana. Syy tähän on se, että pensas nauttii runsaasta typestä. Terttuselja on luokiteltu haitalliseksi vieraskasvilajiksi.

dsc_1786

Terttuselja

 

Jos olet epävarma onko jokin kasvi tai sieni myrkyllinen, kannattaa käydä myrkytystietokeskuksen sivuilla ja tarkistaa asia. Hyvä olisi myös selata kasvi- ja sienikirjoja, jotka antavat usein tarkempaa tietoa myrkyllisyydestä. Esimerkiksi käenkaali on myrkytystietokeskuksen mukaan myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen harvoin aiheuttaakaan oireita. Sama pätee raparperiinkin, tosin raparperin lehti on myrkyllisempi kuin ruuaksi käytetty osa. Kasveissa ja sienissä pätee sama asia; älä poimi syötäväksi mitään, minkä myrkyllisyydestä et ole sataprosenttisen varma tai mitään, joita et tunnista. Lasten kanssa saa olla tarkkana, varsinkin Laurinmäen lehtoalueella liikuttaessa, jossa on paljon myrkyllistä kasvistoa.

Jätä kommentti