Savonlinnan vanhimmat valokuvat

Savonlinnan "vanhin" valokuva

Savonlinna on palkitseva tutkimuskohde, sillä kaupungista löytyy runsaasti vanhoja valokuvia. Syyllinen tähän seisoo tietysti Kyrönsalmen virrassa luodolla. Kun käännetään katse kaikkein vanhimpiin Savonlinna -kuviin eli 1870-luvun otoksiin, nousee esiin ainakin seuraavat kuusi valokuvaa. Muitakin saattaa hyvin olla.  

Silloin tällöin käydään keskustelua hyvin tunnetusta Savonlinnaa esittävästä "vanhimmasta" valokuvasta, sen kuvaajasta ja iästä. Kuvaajaahan ei tiedetä, eikä myöskään tarkkaa kuvausvuotta - eikä sitä, onko se vanhin valokuva kaupungista. Toistaiseksi esiin ei ole tullut muuta valokuvaa nykyisen Auvisenrinteen vuoden 1879 tulipalossa tuhoutuneesta rakennuskannasta, joten siinä mielessä kuva on joka tapauksessa ainutlaatuinen. Esimerkiksi kuvan keskellä olevasta nykyisen Seurahuoneen paikalla olleesta alkeiskoulusta kuva on ainoa. Merkintä alalaidassa "Savonlinna. n. vuonna 1875." on Sihvosen valokuvaajasuvun käsialaa, luultavasti V.A. Sihvosen. Kuva on ollut heillä saatuna tai hankittuna ja sitä kautta se säilynyt jälkipolville. Suvun isähahmo Alexander Sihvonen ei kuitenkaan ottanut vielä 1870-luvulla valokuvia eikä Savonlinnassa luultavasti kukaan muukaan eli kuvaajan täytyy olla kiertelevä alan pioneereihin lukeutunut henkilö. Kuva on otettu selvästi kesäaikaan ja myöhemmän Kuutin kahvilan talon katolta. Etualalla näkyy Miljoonatalon paikalla olleen Juhlevskin talon savupiiput. 

Kuvassa oikealla kohoavan Hungerborgin ulkonäöstä ja sijainnista on syntynyt keskustelua. Ja aivan totta, kuvan puinen torni ei näytä Hungerborgilta, joka valmistui keväällä 1873 lääninarkkitehti Contantin Kiseleffin piirtämänä. Se on oikeassa paikassa, mutta väärässä kulmassa ja liian kapea ja suipponeva ollakseen Kiseleffin suunnittelema näkötorni. Kuva ei siis tältä pohjalta voi olla vuodelta 1875. Toinen outo seikka on Olavinlinnan palanut torni. Se paloi elokuun 1869 tulipalossa, mutta 1875 katto oli varmasti jo korjattu, sillä se uusittiin nimenomaan linnan 400-vuotisjuhlaan, johon valokuvankin on väitetty liittyvän. Tämä tieto voi olla peräisin 1920-luvun lehtijutusta, jossa kerrotaan varmana tietona, että kuva on "otettu Olavinlinnan 400-vuotisjuhlan edellisena päivänä v. 1875". Kaikissa vuoden 1875 tienoilla maalatuissa kuvissa linnan kellotornissa on katto. Vuodelta 1871 löytyy yksi maalaus, josta katto puuttuu. Lisäksi Olavinlinnasta löytyy valokuva v. 1869-70 ilman tornin kattoa.

Kustaa Laukkanen todistaa

Olavinlinnan tornin puuttuvasta katosta on olemassa myös oikea aikaistodistus. Savonmaa -lehti haastettali raatimies Kustaa Laukkasta vuonna 1925 ja pyysi arvostettua savonlinnalaista kertomaan 50 vuotta aiemmin tapahtuneista Olavinlinnan 400-vuotisjuhlallisuuksista. Sanatarkasti Laukkanen sanoi seuraavaa: "Linna saatiinkin juhlaksi varsin hyvään kuntoon. Mm. laitettiin uudet katot palaneiden tilalle". Laukkanen kertoo haastattelussaan muutamia muitakin kiinnostavia anekdootteja juhlista. Kuten sen, että linnasta ammutut kunniatykinlaukaukset vaativat yhden tykkimiehen hengen. Ja että tästä ruotsia mongertava ammustelusta vastannut kapteeni Kraemer oli ollut kovasti tuohduksissa. No syystäkin. 

Kiseleffin uroteko

Constantin Kiseleff teki suunnitelman korjaustöistä vuonna 1872, mutta uudisti vielä suunnitelmat liian kalliina keväällä 1873. Samana vuonna kuin Hungerborg valmistui. Remontti tehtiin aikakirjojen mukaan vuosina 1872-75. Linnaa ryhdyttiin muuttamaan vankilasta muinaismuistoksi ja Olavinlinna-nimitys vakinaistettiin. Kaupungin merkittävimmän nähtävyyden uusi elämä alkoi siis näistä korjaustöistä ja Hungerborgista, kiitos Kiseleffin ja ennalta viisaiden kaupunkilaisten. Kellotornin katto siis korjattiin luultavasti 1872-73, joten vanha valokuva ei siksikään voi olla vuodelta 1875, siinähän torni näyttää rapistuneelta ja mustuneelta. On tietoja myös väliaikaisesta katosta. Nykyään olemassa olevia rakennuksia valokuvassa on neljä: Olavinlinna ja Pikkukirkko näkyvät selkeästi, mutta nähtävissä ovat myös entisen kaupungintalon katto ja ns. Hulikan/Miettisen talon pääty. 

Kolmas seikka, joka puoltaa kuvan vanhempaa ikää on matkakertomus turkulaisessa lehdessa v. 1873. Siinä kehutaan uutta Hungerborgia ja kerrotaan että vuonna 1865 paikalla oli ollut lahonnut hökkeli, jota sanottiin huvihuoneeksi ja sen ikkunat oli laudattu kiinni. Voisiko kuvan “Hungerborg” olla juuri tämä hökkeli? 

Onko vanhin kuva sittenkin vielä vanhempi

Johtopäätös on, että kyseinen valokuva on otettu vuoden 1869-1872 välisenä aikana, eikä Hungerborg ole kuvassa. Luultavasti kuva on tarkemmin kesältä 1870, 1871 tai 1872, koska linna paloi elokuussa 1869. Eli eivät Sihvoset niin kovin väärässä olleet saadessaan jo silloin vanhan valokuvan haltuunsa.

Olavinlinna restauroinnin kynnyksellä

Hyvin usein on arvioitu, että vanhin Savonlinnassa otettu valokuva olisi tulipalojen runtelemaa Olavinlinnaa etelästä vesiltä esittävä otos. Todennäköisesti näin onkin ja kuvasta löytyy eri versioita sekä maalauksia. Valokuva on otettu Rapaluodolta, josta tuli Hungerborgin lisäksi toinen klassinen Olavinlinnan kuvauspaikka. Oscar Kleinehin tunnettu maalaus on todennäköisesti kyseisestä valokuvasta maalattu. Maalaus on vuodelta 1870, joten kuva lienee ollut ennen maalausta. On tiedossa, että Kleineh otti myös itse valokuvia. Hän saattaa siis olla valokuvaaja. 

Tähän kuvaan littyy sama pohdinta linnan tulipalosta ja Kiseleffeffin korjaustöiden kulusta kuin "1875" valokuvaan. Avainasemassa on Kellotornin alapuolella näkyvä valkoinen komendatin toimisto, jonka katto paloi elokuussa 1869 ja joka purettiin "vierasperäisenä" kunnostustöiden yhteydessä 1872-75. Ettei tilanne olisi liian yksinkertainen, toimiston purkamisvuodeksi on esitetty myös vuotta 1877. Olavinlinnassa riehui tulipalo myös loppukesästä 1868, mutta silloin paloi lähinnä linnanpihalla. Kellotorni paloi elokuussa 1869. Valokuvan kuvausvuodeksi on esitetty eri lähteissä ainakin vuosia 1868, 1870 ja 1872. Kleinehin maalauksen ja tulipalon pohjalta todennäköisesti kuva on otettu loppuvuodesta 1869 tai vuonna 1870.

Jean Schmidtin Olavinlinna

Näihin edellisiin kuviin liittyy vahvasti useampi maalaus sekä erityisesti Jean Schmidtin Hungerborgista linnan suuntaan ottama valokuva. Tässä tapauksessa valokuvaaja on tiedossa, mutta kuvausvuosi on jälleen vaikeampi tapaus. Kuva on ilman muuta otettu Hungerborgista kevään 1873 jälkeen ja Kellotornin katto on korjattu. Kuvasta näkee, että katto on uusi ja erilainen kuin muut kupolit. Mielenkiintoiseksi kuvan tekee ainakin kolme seikkaa: Linnan Kellotornin juuressa näkyvä komendantin toimisto, Tallisaaren rakennus sekä etualalla jyvästönhoitaja Kraemerin talo Linnakatu 11, joka paloi heinäkuussa 1880. Tällä paikalla on nykyään ns. Saima-talo. Kuva on siis aivan varmuudella vuosien 1873-80 väliltä. Komendantin toimiston läsnäolo viittaa korjaustöiden alkuvaiheisiin 1873-75. Myös Tallisaaressa ollut rakennus on hävinnyt myöhemmistä valokuvista.

Jean Henrik Schmidt oli Kuopiossa 1841 syntynyt valokuvaaja. Savonlinna -kuvasta löytyy hänen signeerauksensa, mikä on harvinaista vanhoille kuville. Hänen tiedetään aloittaneen kuvaamisen 1865 ja repertuaarista löytyy maisemakuvia Itä-Suomesta. On siis todennäköistä, että Schmidt otti Savonlinnasta 1870-luvulla muitakin kuvia. Myöhempinä vuosinaan 1898 kuollut Schmidt toimi Saapaskosken kanavanvartijana.  

Kaksi vanhaa kuvaa Isotorista

Yllä olevat kaksi valokuvaa Isotorista eli myöhemmästä Olavintorista kuuluvat myös vanhojen 1870-luvulla otettujen Savonlinna -kuvien joukkoon. H. Gleserin valokuva saattaa jopa kilpailla vanhimman Savonlinna -kuvan tittelistä.  Molemmat kuvat on otettu Nälkälinnanmäeltä. Gleserin vanhempi kuva ei ole kuitenkaan otettu Hungerborgin näkötornista kuten luultavasti n. vuonna 1875 otettu kuva. 

Kuvien iän määrittelyyn auttaa muutama seikka. Rantasalmelaissyntyisen komissiomaanmittari Otto Karl von Fieandtin talo eli myöhempi kaupungintalo ja Oopperajuhlatoimisto on avainasemassa. On tiedossa, etä tämä lukkari Wenellin alunperin rakennuttama suuri empiretalo oli hirsipinnalla rakentamisestaan 1853 aina vuoteen 1873 saakka, minkä jälkeen se vuorattiin ja öljymaalattiin. Koska Hungerborg valmistui keväällä 1873, niin öljypinnan voi nähdä alemmassa kuvassa. Gleserin kuvassa pinta on tumma, joten kuva on otettu ennen maalausta eikä sitä näin olekaan voitu ottaa näkötornista vaan kalliolta. Kuvissa näkyy myös talon komea alkuperäinen etupylväikkö. Puusto Pikkukirkon ympärillä on myöskin matalampaa, joten Gleserin kuva voi olla 1860-luvun lopulta. Kuvassa näkyvä kaupungin ruiskuhuone valmistui 1868, joten haarukka lienee 1868-1873. Saksalaisesta kiertelevästä valokuvaaja H. Gleseristä ei tiedetä kovinkaan paljon, mutta hän toimi 1870-luvulla Itä-Suomessa mm. Joensuussa. 

Hungerborgista sataman suuntaan

Vanhoihin 1870-luvun Savonlinna -kuviin kuuluu vielä Hungerborgista satamaan päin otettu valokuva. Se voisi olla Jean Schmidtin käsialaa, sillä myös Schmidtin Olavinlinna -kuvasta on tehty samanlaisilla kukkaiskehyksillä kaunisteltu versio. Kuva on muuten mielenkiintoinen ja sen voi hyvin ajoittaa 1870-luvun loppuun, sillä Tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1875-78 ja kuvassa rakennustyö voisi olla lopuillaan. On myös tiedossa, että Erik Lethen perusti satamalaiturin päähän kahvilan 1875, joka voisi hyvin näkyä keskellä kuvaa. Lethen hyödynsi luodolla alunperin ollutta saunarakennusta. Kuvassa näkyy Kirkkokadun vanhimpia taloja, mutta Puistokatu on tyhjillään. Rantakadun eli myöhemmän Satamakadun vanhimmat talot ovat näkyvissä ja huomio kiinnityy nykyisen satamapuiston kohdilla olevaan pieneen asuinrakennukseen. Vanhojen karttojen mukaan suurin piirtein noilla kohdilla sijaitsi 1840 -luvulla seppä Ramstedtin asuintalo. Satama siirrettiin 1868 Kyrönsalmesta Hovilahteen eli nykyisen sataman paikalle. Kuvassa näkyy todennäköisesti alkuperäinen 90 sylen pituinen puulaituri, joka uusittiin kivilaituriksi 1880-luvun puolivälissä. 


Ville Vilen, maaliskuussa 2020


valokuvat: Maakuntamuseo, Kansallisarkisto