Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
Maistan kesän lintujen laulussa, kuulen tuoreiden lehtien onnellisen havinan. Maailma on herännyt eloon roudan alta ja kevät on pessyt ja pukenut kaiken väriloistoonsa. Naurava tuulenvire tanssittaa hentoja versoja, niiden taipuisat varret keinuvat toisiaan vasten.
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen
Sammalpeite hyväilee paljaita jalkojani kulkiessani metsän laitaa. Puron hersyvä solina tanssii korviini, näen sen juoksevan nuorten koivujen välistä. Aurinko on asettunut taivaan valtakunnan korkeimmalle valtaistuimelle ja antaa säteidensä kirmata vapaasti maan poikki.
Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon
On kesä. Kesä, kesä, kesä. Miten hyvältä joku sana voikaan maistua, ajattelen.
