Harvinaiset ääninauhat julki: Kekkonen laulaa vihdoin koko kansalle – kuuntele!
Suomen Kuvalehti on saanut haltuunsa ennen julkaisemattomat ääninauhat, joilla tasavallan ykkösmies laulaa vanhoja kupletteja.
Kekkonen hiihtää ja Kekkonen kalastaa. Mutta harva tietää, että Kekkonen myös lauloi.
Suomen Kuvalehti on saanut haltuunsa aikaisemmin julkaisemattomia ääninauhoja, joilla presidentti Urho Kekkonen laulaa tutuksi tulleella äänellään. Nauhat ovat peräisin toimittaja-kirjailija Maarit Tyrkön arkistosta.
Tyrkkö (nyk. Huovinen) toimi 1970-luvulla Suomen Kuvalehden toimittajana, mutta hänellä oli poikkeuksellinen kaksoisrooli: hän kuului myös presidentti Kekkosen lähipiiriin. Arkiston ääninauhat ovat peräisin tuolta ajalta. Tyrkkö on koonnut aineistosta kaksi kirjaa, Tyttö ja nauhuri (WSOY) ilmestyi 2014, Presidentti ja toimittaja tällä viikolla.
Kirjat ovat osittain syntyneet Kekkosen pyynnöstä saada tulla kuvatuksi ihmisenä, ei vain presidenttinä. Hän siis varmasti tiedosti äänitysten tulevan aikanaan julkisuuteen, mutta esitti toiveen, että se tapahtuisi vasta joskus 2000-luvulla.
Se aika on nyt. Vihdoin Kekkonen laulaa.
Itse asiassa Kekkonen oli innokas laulumies ja jopa soitti hieman huuliharppua, ainakin “Porilaisten marssin” verran. Hän vain teki sen pienessä piirissä ja valikoidulle yleisölle.
”Presidentti lauloi rentoutuessaan, hyvässä ja tutussa seurassa. Pieni yllytys auttoi, mutta kun lauluputki oli avattu, ilta oli taattu”, Maarit Tyrkkö kertoo.
”Tietääkseni hän ei koskaan esiintynyt virallisissa tilaisuuksissa, mutta hän leikitteli ajatuksella, että pitää hyväntekeväisyyskonsertin Finlandia-talossa, jossa vuorineuvos Kauko Rastas laulaa ne laulut, jotka osaa, ja presidentti esittää kaikki loput.”
Toisella ääninauhalla Kekkonen laulaa yksin, mutta toisella mukana on myös muita ääniä. Presidentin arvovaltaa kuitenkin kunnioitettiin, eikä kaikkiin lauluihin rohjettu lähteä mukaan.
”Ne olivat yleensä äänessä ja siis yhtyivät presidentin lauluun, jotka osasivat ja uskalsivat. Täytyi tietää, milloin saattoi laulaa mukana ja milloin ei!” Tyrkkö muistelee.
Historiankirjoitus ei aina tuo esille Kekkosen terävää huumoria, mutta presidentin lauluvalinnat kyllä kertovat osaltaan myös siitä. Toinen lauluista kuvaa kosteaa joulunviettoa kieltolakiajan Oulussa. Toisessa taas hoetaan kiihtyvällä tahdilla erilaisten astioiden nimiä. Mitä kappaleita nämä itse asiassa ovat?
Kivivati, savivati -hokema löytyy helposti Fono.fi-äänitetietokannasta, sillä se on katkelma Matti Jurvan kuplettimaista kappaletta ”Rengin ruokapolkka” vuodelta 1931.
Toinen kappale onkin hankalampi, mutta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko tunnistaa sen nopeasti, sillä laulu löytyy 1920-luvun lopulla julkaistuista lauluvihkoista, jotka ovat juuri olleet esillä. Kyseessä on Eino Kettusen kappale ”Joulunvietto Runttisen torpassa”.
Ääninauhalla sanat ovat kuitenkin hieman toiset kuin Kettusen levyttämässä versiossa. Olisiko kyseessä siis jokin lukuisten illanviettojen mittaan muokkautunut versio?
Maarit Tyrkkö muistelee Kekkosen esittämien laulujen liittyneen yliopiston osakunnan toimintaan, joten kysytäänpä asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisesta Osakunnasta, johon tuleva presidentti kuului.
”Kyllä ainakin tuo ‘Kivivati, savivati’ kuulostaa heti tutulta”, toteaa PPO:n laulunjohtaja Antti Pollari.
Osakunnan vuoden 1994 laulukirjan toimittanut Heikki Seppänen on samaa mieltä. ”Kivivati-laulu on saattanut olla mukana jossakin osakunnan kesäjuhlien laulumonisteessa. Ja toinenkin laulu voisi löytyä vuosisadan alkupuolen laulukirjoista, jos niitä lähtisi arkistoista etsimään.”
On siis todennäköistä, että Kekkonen on illanvietoissa esittänyt valikoidulle kuulijajoukolleen nimenomaan osakunta-ajoilta tuttuja lauluja.
Mutta mikä tärkeintä, nyt hän esittää ne koko kansalle.
Miten käy Kekkoselta rock ‘n roll?
Ääninauhoilla presidentti on päätynyt laulamaan ilman säestystä. Mutta Suomi on täynnä taitavia pelimanneja, kitaravirtuooseja ja tarttuvan biitin päräyttäjiä.
Jos koet olevasi tasavallan ensilaulajan veroinen komppaaja, liitä taustasi Kekkosen lauluun ja lähetä lopputulos Suomen Kuvalehden toimitukseen (suomen.kuvalehti@otavamedia.fi) otsikolla ”Kekkonen laulaa”. Lupaamme julkaista ne koko kansan kuultaviksi – tai ainakin Tamminiemen arvoon sopivat sovitukset.