Revontulet lähes kadoksissa Etelä-Suomesta

Revontuliyöt ovat vähentyneet tuntuvasti viime vuosina erityisesti revontulialueen eteläosissa, mutta myös pohjoisessa.

Magneettimyrskyn aiheuttamat revontulet näkyivät Hyvinkään taivaalla marraskuussa 2004. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

1990-luvulla kerättyjen tilastojen mukaan revontulia havaitaan Helsingin leveysasteillakin keskimäärin kerran kuussa, Sodankylässä joka toinen yö ja Kilpisjärvellä kolmena yönä neljästä. Sen sijaan vuosina 2004-2008 ei enää Keski-Suomessakaan nähty revontulia juuri lainkaan, Sodankylässä vain joka viidentenä yönä ja Kilpisjärvellä joka toinen yö.

Taivaantulien himmeneminen näkyy Ilmatieteen laitoksen revontulikameraverkosta, johon kuuluu kahdeksan kamera-asemaa eteläisen Suomen ja Huippuvuorten välillä. Näillä asemilla edellinen maksimi osui vuoteen 2003, jolloin oli jo ohitettu 11-vuotisen auringonpilkkujakson huippuvuosi 2000. Auringonpilkkuminimi puolestaan oli vuonna 2008, ja seuraava maksimi 2013-2014. Revontulien lisääntymisessä uuden auringonpilkkumaksimin lähestyminen on kuitenkin toistaiseksi näkynyt hyvin hitaasti.

Revontulien kuvauskausi alkaa yleensä syksyllä elo-syyskuussa ja päättyy keväällä. Kamerat käynnistyvät automaattisesti pimeän tultua joka ilta ja taltioivat yötaivaan kalansilmälinssin läpi 10 tai 20 sekunnin välein kuvausmoodista riippuen. Linssi näkee koko taivaan, mutta vääristää mittasuhteita samaan tapaan kuin teelusikan kupera puoli: keskellä kuvaa revontulen rakenteet näkyvät suurempina kuin kuvien reunoilla. Ympyränmuotoisessa näkökentässä pohjoishorisontti on ylhäällä ja itä oikeassa reunassa.

Jos taivas on täysin pilvessä, voi pelkän näkökentänkin erottaminen mustasta taustasta olla vaikeaa. Kuu näkyy ajoittain kuvissa pyörehkönä kirkkaana läiskänä, jota ei pidä tulkita revontuleksi.

Katso revontulikameran kuvia täällä.