Tein Pääsnän kylän perheloman jälkeen pienen kasvibongausretken Saarenmaan maisemiin. Tutustuimme taarnalettojen ja alvareiden kasvillisuuteen Luoteis-Saarenmaalla  ja Muhussa sekä teimme pienen kasvi-inventoinnin Inkeri Marttilan mailla Kuressaaren lähellä. Mukana oli valokuvaaja Keijo Luoto, Keijo tehnee matkasta jutun, tässä vähän omia räpsäyksiäni. (Iiro Ikonen 10.7.2007).

Kattohaikara Pääsnan suutarintöllimme katolla. Lieköhän pesimisaikeissa... Kuva: Iiro Ikonen

Tässä punatäpläperhosia jaakonvillakolla Muhun saaren riihitupamme takamailla.Kuva: Iiro Ikonen

Orvokkihopeatäplät olivat Muhulla lennossa.  Kuvaa oli vaikea saada:  lento oli aurinkoisena aamupäivänä nopeaa. Kuva: Iiro Ikonen

Pikkuhäiveperhosen (Aparatura ilia) tunnistaa yläsiiven mustasta oranssikehäisestä silmätäplästä. Tämä kaveri tuli imuhommiin meidän aamiaispöydällemme 4.7.2007.Kuva: Iiro Ikonen

Undvan niemen lähellä oli hienoja taarnalettoja. Lajiston valtiaat olivat taarna (Claudium mariscus), kirkiruoho (Gymnnadea conopsea), rantahirvenjuuri (Inula salicina), viitasammakonputki (Hydrocyte vulgaris), ruskoruosteheinä (Schoenus ferrugineus) ja suoneidonvaippa (Epipactis palustris).
Kuva: Iiro Ikonen

Viitasammakonputki on laji joka liene Suomesta puuttuu? Kiva että viitasammakkokin on saanut nimikkokasvin.Kuva: Iiro Ikonen

Pihlajaperhoset (Aporia crataegi) olivat aktiivisia Undvan lähellä. Neidonkieli miellytti - mutta mitä perhoset tässä puuhaavat? Kuva: Iiro Ikonen

Kuusamakiitäjä (Hemaris fuciformis) muistuttaa kimalaista, mutta sillä on "lentäjän eväät", sillä se imee metensä lennosta. Toukka elää kuusamilla ja lumimarjalla.Kuva: Iiro Ikonen

Muhun riihitupamme sisätiloja. Heino Petersonin 5 vuotta sitten tekemä kalkkikivitakka. Taiteilija itse tuli saunakylään ja etuvasemmalla.Kuva: Iiro Ikonen

Koorenommen alueella kävimme kuvailemassa punavalkkuja (Cepalanthera rubra). Laji kasvaa Virossa kuivissa alvarimetsissä.Laji pettää hyönteisiä pölyttäjikseen muistuttamalla kellokasveja, lähinnä kurjenkelloa.Kuva: Iiro Ikonen

Korpikuusen alta alkaa triffidien kapina. Punasilmäiset periskoopit tarkkailevat vähäisintäkin liikettäsi ! Kuva: Iiro Ikonen

Lehtosinisiiven (Aricia artaxerxes) alapinnan kuviot ja yläpinnan oranssit kuutäplät näkyvät selvästi. Laji istuupi lupikalla (Sesleria caerulea).Kuva: Iiro Ikonen

Ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia) lensi Koorenommen alvarimetsien keskellä olevilla lupikkaniityillä. Kuvassa siipien alapinta.Kuva: Iiro Ikonen

Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on kohtuu yleinen Viron lehdoissa ja alvarimetsissä. Keskeltä kurkistaa päivänouto (Helianthemum nummularium). Kuva on Koorenummen alvarimetsästä.Kuva: Iiro Ikonen

Kysymys lukijoille ! Habitaatti on merenrantaniitty, mutta mikä kasvi tässä
muodostaa "metsikön"?Kuva: Iiro Ikonen

Tässä on suoneidonvaippojen kukkaloistoa Üügun pangan viereisellä letolla.Kuva: Iiro Ikonen

Löysin paikalta uutena lajina mesikämmekän (Herminium monorchis). Laji on Virossa taantunut rantalettojen ja rantaniittyjen laidunnuksen hiipumisen myötä. Tarkkasilmäinen huomaa kuvassa raatetta, litteäkaislaa, kirjokortetta ja ylikukkineita jauhoesikkoja.Kuva: Iiro Ikonen

Takasintullessa piipahdimme Puhdun lehdossa, josta sateen jälkeen nappasin kuva tytönkorennosta mäkilehtolusteella (Brachypodium pinnatum). Ilmoittakaa mikä korentalaji on kyseessä, jos tiedätte.
Kuva: Iiro Ikonen