Tällä viikolla on vietetty kansallispukujen tuuletuspäivää.
Hausjärvellä kansallispukuja tuuletettiin jo sunnuntaina 28. heinäkuuta kansanlaulumessun yhteydessä ja Lopella 1. elokuuta kansanlauluhartauksessa.
Hyvinkäällä kansallispukujen tuuletuspiknik oli 5. elokuuta kirjastoaukiolla, mutta Riihimäen tilaisuuteen sunnuntaina 11.8. kello 13 alkaen kaupunginmuseon pihapiirissä ehtii vielä mukaan.
Vuodesta 2010 vietettyihin kansallispukujen tuuletustapahtumiin on menneinä vuosina osallistunut kansantanssijoita, mutta myös muita kansallispukujen omistajia.
– Kansallispukujen tuuletuspiknikin järjestäminen ei ole mitenkään erityisesti kansantanssijoiden vastuulla. Otimme vaan siitä kopin, kun asia on meitä niin lähellä, kertoo Hyvinkään kansantanssijoiden ohjaaja ja hallituksen jäsen Pia Pyykkinen
Tilaisuuksissa ei ole virallista ohjelmaa, vaan kullakin paikkakunnalla voidaan järjestää oman näköisensä tapahtuma.
Tapahtumassa on helppo tulla vetäisemään hihasta ja kysymään tietoa kansallispuvuista, niiden käytöstä ja valmistustavoista, Pyykkinen sanoo.
Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n sivuilla kehotetaan yhdistelemään kansallispuvun osia nykyvaatteiden kanssa, jos puku on esimerkiksi jäänyt pieneksi tai on vielä kesken.
Aiheesta syntyi vilkas keskustelu viime vuoden tuuletuspiknikin jälkeen.
Perinteiden kannattajien mielestä kansallispuku on liian arvokas asu yhdistettäväksi muiden vaatteiden kanssa.
– En ole itse sekoitellut kansallispuvun osia tavallisten vaatteiden kanssa, mutta vastaani ei ole tullut yhtään sellaista tuunausta, josta olisin ajatellut, että kauheaa, sanoo Hyvinkään kansantanssijoiden sihteeri Tuija Mustonen
– Minusta on hienoa, että kansallispuvut tulevat käyttöön, säestää Pyykkinen.
Kumpikaan naisista ei silti näkisi mielellään kahden eri alueen kansallispukujen osia sekoitettavan.
Facebookin kansallispukuryhmässä on paitsi kansantanssijoita myös käsityöihmisiä, jotka pitävät perinteisistä tekotavoista.
Perinteiset tekotavatkin ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään valmistetuissa kansallispuvuissa on esimerkiksi runsaammat hihat ja helmat kuin viime vuosisadan alkupuolella valmistetuissa.
1970-luvulla puolestaan helmat olivat lyhempiä kuin nykyään.
– Alkuperäisiä kansallispukuja on tutkittu lisää ja löydetty uusia malleja, Pyykkinen kertoo.
– Kansallispuvuissa on mielestäni kauniita leikkauksia ja värejä, lisää Mustonen.