Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Puheenaiheet

Liana Kaarina: Toivo Särkkä sai minut uimaan alasti elokuvassa konjakkia juottamalla

Liana Kaarina, näyttelijä, lausuja, 81 vuotta: "Olen uskonut Jumalaan koko ikäni. Mummoni opetti minulle ja minä lapsilleni iltarukouksen".

Teksti Tuomas Marjamäki
Kuvat Jukka Rapo
23.11.2018 Apu

Olin lapsi, jota ei haluttu. ­Äiti työskenteli tarjoilijana, isä oli sodassa ja orkesterikiertueilla. Eivät he pystyneet huolehtimaan lapsesta. Mummo otti omakseen ja oli minulle kaikki kaikessa. Tädin mielestä lapseen ei saanut baktee­rien vuoksi koskea, mutta ukki suukotteli minua salaa.

Tyttönorssia käydessäni sairastuin keuhkotautiin. Ihmiset ympärilläni kuolivat ja päätin, että minä en kuole. Olin kaksi vuotta pois ja jatkoin poikanorssissa. Lasken leikkiä, että olen ollut niin miehiin menevä, etten viihtynyt tyttökoulussa.

Kirjoitin ylioppilaaksi arvosanalla ­laudatur. En minä tyhmä ole, vaikka olen yleensä sellaisia näytellytkin. Vain viisas osaa näytellä hölmöä.

Kouluaikoina kiinnostuin lausumisesta. Taustani vuoksi olin kompleksinen lapsi, lausumisen avulla itsetuntoni parani. Pääsin radioon ja jopa ensimmäiseen tv-lähetykseen. Minua verrattiin Ella Eroseen.

Näin itseni tragediennena, mutta minusta tehtiin seksipommi. Kun tarvittiin viettelijätärtä, minä olin sellainen. Elokuvasta Kuu on vaarallinen nousi kohu, mutta se on aika hyvä leffa. Tuottaja Toivo Särkkä patisti minut uimaan alasti kameroiden edessä. Istutti ensin kivelle ja juotti konjakkia.

Filmijulkisuus oli välillä nöyryyttävää. Miehet huohottivat perään, tarjosivat rahaa ja kartanoita. En suostunut, sillä olen koko ikäni uskonut rakkauteen. Petiin olen mennyt, vääriinkin, mutta en koskaan rahasta.

Poikani kuoli viikon ikäisenä

Aloin juopotella, ja se johti alkoho­lismiin. Viimeisen kännini otin 1969 ja siitä lähtien olen ollut raittiina. Tupakasta en ole päässyt eroon. 1960-luvulla solmin kaksi avioliittoa.

Menin Torremolinosiin, jossa tapasin juutalaisen Eliaksen. Muutin hänen kanssaan Marokon Casablancaan ja saimme kaksi tytärtä. Keskimmäisenä syntynyt pieni poikamme kuoli viikon ikäisenä, ­enkä ehtinyt edes nähdä häntä.

Mies oli uskoton. Välillä tuli turpiin, jos en hyväksynyt sataa rakastajatarta. En muista, kauanko olin naimisissa. Kun olimme jo eronneet, mieheni esitteli minut vaimonaan. Miesystäväkandidaatit pakenivat.

Aikuisena kuulin, että äitini äiti oli hänkin juutalainen. Monet hänen sukulaisistaan, Hoffmaneista joutuivat keskitysleireillä uuneihin. Itse olen messiaaninen juutalainen eli tunnustan Jeesuksen Messiaana.

Minulla on kaksi ihanaa tytärtä ja heillä ihanat lapset, yksi jo seuraavassakin ­polvessa. Lapsenlapseni ei osannut sanoa mummo, joten minusta tuli heille mimmi.

Käyn usein Amerikassa lausuntakier­tueilla Singing Strings -yhtyeen kanssa. Suomessa järjestän lausuntailtoja. Olen kirjoittanut neljä kirjaa.

Olen uskonut Jumalaan koko ikäni. Mummoni opetti minulle ja minä lapsilleni iltarukouksen. Joskus iltaisin mietin asioita, joita ihmisen aivot eivät voi käsittää. Helpointa on olla ajattelematta mitään. Kuoleman jälkeisestä ei tiedä kukaan. Sen tiedän, ettei tämä tähän lopu.

Lue lisää
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt