Maksaruoho tarjoaa pesäpaikan tiiroille, mettä hyönteisille ja ruokaa uhanalaisten perhosten toukille
Maksaruoho on elintärkeä avainlaji monille linnuille ja hyönteisille. Tiesitkö, että keltamaksaruoho pärjää jopa puoli vuotta ilman vettä.
Maksaruohot ovat monille puutarhoista tuttuja perennoja. Loistavana kukkiva keltamaksaruoho ja jämerämpi isomaksaruoho ovat kallioilla, kivikoissa ja paahteisilla paikoilla kotipuutarhurin varmoja valintoja.
Suomen saaristossa nämä maksaruohot kasvavat villeinä ja runsaina. Ne peittävät luotojen karuja kallioita, ja pärjäävät kuivien kausien yli varastoimalla vettä paksuihin sukkulentteihin lehtiinsä.
– Keltamaksaruohojen sanotaan tutkimuskirjallisuudessa pärjäävän jopa puoli vuotta ilman vettä, ja isomaksaruohokin selviää pitkään, sanoo yliopisto-opettaja, biologi Mikael von Numers Åbo Akademista.
Maksaruoho on yleinen lintuluodoilla
Juhannuksen jälkeen kirkkaan keltaisena kukkivalle matalalle keltamaksaruoholle kelpaa hyvin vaatimaton kasvupaikka. Se on yleinen lintuluodoilla, ja sen kimmoisa kasvusto on avuksi esimerkiksi lapintiiralle.
– Lapintiira ei rakenna varsinaista pesää, vaan laskee munansa vain kuoppaan. Usein näkee, että lapintiira valitsee pesimispaikakseen juuri keltamaksaruohomättään. Se on sille mieleen, von Numers sanoo.
Parikymmentäsenttinen isomaksaruoho vaatii hieman keltamaksaruohoa enemmän kasvualustaa kukoistaakseen, mutta vähällä pärjää sekin. Isomaksaruoho kukkii heinäkuun lopulta lähtien vaaleankellervin kukin. Sen paksut, ruodittomat sinertävät tai vihreät lehdet – kasvilla on kaksi alalajia – on helppo tunnistaa.
Kummatkin maksaruohot tarjoavat saariston hyönteisille kukkiessaan mettä, mikä on karujen luotojen pistiäisille kullanarvoista. Kukkivia lajeja kun ei ole monta. Erityisesti isomaksaruoho on lisäksi eräille toukille elintärkeä.
– Esimerkiksi erittäin uhanalaisen isoapolloperhosen toukat syövät pääasiassa isomaksaruohon lehtiä. Myös viimeisimmässä uhanalaisarviossa erittäin uhanalaiseksi luokitellun kalliosinisiiven toukat viihtyvät hyvin isomaksaruohon suojissa, von Numers sanoo.
Isomaksaruoho kelpaa salaattiin
Tärkeät maksaruohot ovat onneksi yleisiä, eikä niiden elinvoimaa uhkaa tällä hetkellä oikeastaan muu kuin saarten mahdollinen metsittyminen ja umpeenkasvu.
Kelpaapa isomaksaruoho muidenkin kuin isoapollon ja sinisiiven toukkien syötäväksi. Sen meheviä lehtiä voi panna sellaisenaan salaattiin. Kasvilääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi sitä on kutsuttu myös Suomen omaksi lääkeaaloeksi.
– Keltamaksaruohoa ei voi syödä. Se on lievästi myrkyllinen, ja voi aiheuttaa joillekin kosketuksestakin iho-oireita, von Numers muistuttaa.
