Toisiaan puskevilla eläimillä samoja aivovammoja kuin ammattiurheilijoilla – myskihärkänaaraiden vammat jopa pahempia kuin vanhoilla uroksilla
Myskihärkien aivotutkimuksissa selvisi, että toistuvat iskut päähän vaikuttavat myös eläinten aivoihin. Yllättäen niistä kärsivät eniten naaraat.
Myskihärkäurokset hierovat luisia otsiaan yhtään, puhkuvat. Sitten molemmat perääntyvät metrikaupalla, ottavat vauhtia puskevat toisiaan täysin voimin. Paukahdus kuuluu varmasti satojen metrien päähän. Törmäyksen voima täräyttää valtavan eläimen koko kroppaa.
Silti urokset puskevat toisiaan kohta yhtä rajusti. Eikö raju isku päähän vahingoita eläimen aivoja?
Tähän saakka oletus on ollut, että paksu kallo suojaa myskihärän aivoja törmäyksen voimilta. Mutta nyt asiaa on tutkittu. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tutki muun muassa magneettikuvauksen avulla myskihärkien ja paksusarvilampaiden aivonäytteitä.
Selvisi, että usein toisiaan puskevilla eläimillä syntyy aivovammoja, jotka muistuttavat vammoja, joita esiintyy esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon pelaajilla. Lajissahan tulee toistuvia, rajuja törmäyksiä.
Naaras kärsii urosta enemmän
Myskihärkä valittiin tutkimuskohteeksi, sillä se on voimakkaimmin puskevia lajeja. Tutkijat olettivat, että mahdolliset aivovammat näkyvät juuri vanhojen urosten aivoissa, sillä ne ovat kärsineet useimmista törmäyksistä.
Yllättäen eniten aivoihin kohdistuneista iskuista kertovia muutoksia löytyikin naaraiden aivoista. Myös myskihärkänaaraat selvittävät välejään puskemalla toisiaan. Naarailla ei kuitenkaan ole samanlaista massiivista kalloa aivojen suojana kuin uroksilla – uroksen kallo painaa kolme kertaa enemmän kuin naaraan.
Tutkijat siis arvioivat, että uroksen kallo toimii kypärän tavoin ja suojaa aivoja paremmin kuin naaraan pienempi kallo.
Samoja vammoja kuin jenkkifutareilla
Toistuvista iskuista päähän voi seurata krooninen traumaattinen enkefalopatia, CTE. Se on rappeuttava aivosairaus, jota on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esiintynyt esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon pelaajilla.
Toisiaan puskevien eläinten aivojen tutkimisella voidaankin ymmärtää paremmin toistuvien iskujen vaikutusta ihmisaivoihin. Tapaturmaiset aivovammat ovat vammautumis- ja kuolinsyynä varsin heikosti ymmärrettyjä.
Tutkimusryhmään kuulunut Nicole Ackermans arvioi Twitterissä, että esimerkiksi lampaiden – jotka myös puskevat toisiaan – tutkiminen voisi tulevaisuudessa lisätä ymmärrystä tapaturmaisista aivovammoista.
Entä myskihärät ja muut päitään yhteen paukuttavat eläimet? Eikö niiden elämä mene pilalle aivoja rappeuttavista törmäyksistä?
– Ehkäpä tarkoitus on yksinkertaisesti elää niin pitkään, että ehtii lisääntyä? Voi myös olla, etteivät ne kärsi dementiasta tai Alzheimerin taudista, kuten CTE:sta kärsivät ihmiset. Voi siis olla, että päiden kolistelu on rasittavaa, mutta eläin kuitenkin siitä selviää.
