Suomen maatalous muuttuu ilmaston mukana – Kuivuus ja rankkasateet ovat uhkakuvia, joista on tullut Ylistalon tilalla jo arkea

Syyskuun puolivälin maanantaiaamu Mynämäellä valkenee sateisen yön jälkeen aurinkoisena. Vaikka sekä sade että aurinko ovat menneenä kesänä tuottaneet maanviljelijä Oskari Virtaselle enemmän huolta kuin koskaan, reilu viikko sitten kylvetty syysohra puskee pintaan ja muistuttaa Virtasta siitä, mikä maanviljelijän ammatissa on parasta.

− Kyllä se on tavallas ain se kasvuun lähtö. Nytkin on historias huonoin vuosi kuivuuden takia, mutta aina vain se uusi into herää siitä, kun näkee että se oras lähtee sieltä uudestas tulemaan. Aina täytyy olla toivoa ja uskoa, että seuraava kausi olis parempi, Oskari Virtanen toteaa.

Olemme Ylistalon tilalla Mietoisten Aarlahdessa, ja tuvan pöydässä istuvat tilan nykyinen ja edellinen isäntä. Nyt 34-vuotias Oskari Virtanen on ollut tilan isäntänä viimeiset kymmenen vuotta 79-vuotiaan isänsä Pentti Virtasen saappaanjäljissä. Heidän suvussaan Ylistalon tilaa viljellään nyt neljännessä polvessa.

Oskarille maanviljelijän ammatti oli ainoa toiveammatti jo pienestä pitäen.

− Viisivuotiaana ajoin ensimmäisen kerran traktoria yksin. 13-vuotiaana olen ensimmäisen kerran rahtipuinut, Oskari Virtanen kertoo.

Oskari Virtanen on aina ollut kiinnostunut maatalouden koneista. Viljelyn lisäksi hän tekee maatalouskoneurakointina kylvö- ja puinti- töitä toisille isännille.

Syysohra on uutta Suomessa

Tänä päivänä Ylistalon tila on keskivertoa suurempi suomalainen kasvinviljelytila. Oskari Virtasen hallinnassa on noin 350 hehtaaria viljelymaata. EU:n tukiehtojen mukaan jokaisella tilalla pitää sen koosta riippumatta viljellä vähintään kolmea eri viljelykasvia, mutta Ylistalon tilalla valikoima on suurempi.

Kevätviljoista löytyy kaikkea: mallas- ohraa, kevätvehnää ja kauraa. Näiden lisäksi Virtanen viljelee öljykasveista rypsiä ja sokerijuurikasta. Syysviljoina hän on kasvattanut jo aiemmin vehnää ja ruista. Tämän vuoden uutuus on syysohra.

− Syysohra on vielä Suomessa aika uutta. Muutaman vuoden sitä on ollut pienemmissä määrin. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun sitä on kauttaaltaan enempikin kylvössä Suomessa.

Viljojen lisäksi Ylistalon tilalla on viljelty jo noin 15 vuotta härkäpapua, joka on viime vuosien kasvis- ja vegaaniruokabuumin myötä noussut varsin trendikkääksi raaka-aineeksi.

Oskari Virtasen ajatus härkäpavun viljelystä lähti aikanaan liikkeelle EU:n määräyksistä. Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa sijaitsevilla tiloilla peltoalasta vähintään viisi prosenttia pitää ilmoittaa ekologiseksi alaksi, jolla ei käytetä kesän aikana lainkaan kasvin­suojeluaineita.

Ekologiseen alaan kelpaavat myös vaikkapa herne tai heinä, mutta Virtanen valitsi härkä­pavun. Virtasen viljelemä härkäpapu menee elintarvikekäyttöön. Suurimman osan siitä on jo pitkään ostanut Vihreä Härkä, joka valmistaa eko­logista lähiruokaa kuten härkäpapupastaa ja härkäpapurouhetta.

Tänä vuonna Oskari Virtasen viljelemä härkäpapu on raaka-aineena myös elokuussa Suomalainen menestysresepti 2021 -kilpailun voittaneessa Fallero-falafelpyörykässä, jonka ovat kehittäneet turkulaisen kasvisruokaravintolan Kuori Food and Winen ravintoloitsijat Marjaana Pohjola ja Katariina Vesterinen. Fallerot nousivat välittömästi kisan jälkeen S-ryhmän myydyimmäksi valmisruokatuotteeksi.

Ekologisen alan, menestysreseptien ja elintarvikekäytön lisäksi härkäpavulla on Oskari Virtasen näkökulmasta muitakin hyviä puolia. Härkäpapu toimii erinomaisesti maataloudessa jo pitkään tärkeäksi tunnustetussa viljelykierrossa, jolla vältetään kasvitauteja ja maaperän tympääntymistä.

− Härkäpapu on niin erityyppinen kasvi kuin viljat. Seuraavana vuonna vilja ja sokerijuurikas kasvavat paljon paremmin, kun papu tekee sen maaperän hyväksi.

− Kesä-heinäkuussa ei satanut yhtään. Kaikki kärventys ja kärsis kuivuudesta 30 asteen helteessä viikosta toiseen. Kun taas elokuun alussa ruvettiin puimaan, rupes satamaan. Ja sit vaan satoi, satoi ja satoi, Oskari Virtanen huokaa.

Kohtuutta ei enää ole

Maataloudessa on aina eletty sään armoilla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sään ääriolot kuitenkin lisääntyvät. Oskari Virtasen kokemuksen mukaan jo viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.

− Sellaista kohtuutta ei niin kuin ole. Kun jotain ilmaa rupeaa olemaan, sitä sitten on.

Mennyt kesä oli maatilojen kannalta mahdollisimman huono. Viikkokausien hellejakso ei vienyt vain voimia, vaan sen tuhoja sadolle jouduttiin myös seuraamaan voimattomana sivusta.

− Kesä-heinäkuussa ei satanut yhtään. Kaikki kärventys ja kärsis kuivuudesta 30 asteen helteessä viikosta toiseen. Kun taas elokuun alussa ruvettiin puimaan, rupes satamaan. Ja sit vaan satoi, satoi ja satoi, Oskari Virtanen huokaa.

Yksi viime vuosien konkreettinen muutos maataloudessa on Virtasen mukaan ollut se, että tuotteista saatava hinta vaihtelee nykyään enemmän markkinoilla kysynnän ja tarjonnan vaihteluiden mukana. Nyt huonona vuotena hinnat ovat hieman paremmat.

− Se ei kuitenkaan ole mikään suuri ilo tai autuaaksi tekevä asia, kun myytäviä kiloja ei ole.

Syysviljat ovat yksi tapa, jolla maatiloilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Syysohran lisäksi Virtanen kylvää tänä vuonna ennätyspaljon syysviljoja.

− Jos ensi kesänä on taas pitkiä hellejaksoja, syysviljat kestävät niitä vähän paremmin kuin kevätviljat. Hiukan näyttäisi siltä, että syysvilja-alat ovat kasvamaan päin.

Sään ääri-ilmiöistä myös kovat tuulet ja myrskyt aiheuttavat haasteita maanviljelykselle. Etenkin sokerijuurikkaan viljelyssä ovat uhkana kovat tuulet keväällä. Ne nostattavat hiekkaisen pintamaan myrskyksi, joka kuluttaa idun ennen kuin juurikkaan taimi ehtii nousta pellon pinnalle.

− Se on ihan kuin lumituisku, Pentti Virtanen kuvaa.

Paahtava kuivuus ja rankkasateet ovat viljelyn uhkakuvia tulevaisuudessa, mutta ilmaston lämpeneminen voi tuoda mahdollisuuksia myös uusien ja erikoisten kasvilajien viljelyyn.

Yksi esimerkki on öljyhamppu, jota Oskari Virtanenkin on menossa vielä tänä syksynä rahtipuimaan.

– Ei 1980-luvulla ollut vielä puhettakaan, että sitä olisi voinut täällä viljellä. Siinä on niin pitkä kasvukausi ja lämpösummaa ei tullut tarpeeksi.

− Jos ja kun öljynhinta kipuaa ylöspäin, biokaasu on seuraava, Oskari Virtanen sanoo.

Miten öljy korvataan?

Iso kysymys ilmastonmuutoksen hidastamisessa tulevaisuudessa on, miten siirtymä pois fossiilisista polttoaineista onnistuu. Maataloudenkin tarvitsema energia pitäisi saada tuotettua ekologisemmilla ja ympäristöä säästävämmillä muodoilla, mikä todennäköisesti lisää myös kustannuksia.

Oskari Virtasenkin tulevaisuuden näkymiin vaikuttavat jo lyhyellä tähtäimellä energian ja öljyn hinnan kallistuminen. Tulevaisuuden isoja kysymyksiä on se, miten niin omalla tilalla kuin maatalouskoneurakoinnissa käytössä olevan konekannan nyt käyttämä öljy tulevaisuudessa korvataan.

− Itse näkisin, että se on pidemmän ajan kysymys. Ei ihan lähivuosien juttu.

Ylistalon tilalla ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja on viljankuivaamo. Vuonna 2017 tilalle tarvittiin toinen kuivuri vanhan rinnalle, kun peltopinta-ala kasvoi. Uudessa kuivurissa on vanhan tapaan energianlähteenä öljy, mutta se on suunniteltu niin, että siirtyminen biokaasun käyttöön onnistuu helposti.

− Jos ja kun öljynhinta kipuaa ylöspäin, biokaasu on seuraava mikä siihen tulee. Jo kuivuria tehtäessä se on suunniteltu niin, että kaasun saa siihen ilman valtavia toimenpiteitä, Oskari Virtanen kertoo.

Sääilmiöiden ja energianhintojen lisäksi maatilojen tulevaisuuteen vaikuttaa myös kuluttajien tietoisuus ilmastonmuutoksesta. Maatalouden päästövähennyksistä voidaan vääntää kättä kabineteissa, mutta tämän päivän tai huomisen kuluttajat voivat myös itse olla kiinnostuneita esimerkiksi kuluttamiensa elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä. Oskari Virtanen on jo huomannut, miten lähiruuan arvostus ja kiinnostus siihen näkyy.

− Sillä mitä kuluttaja tästä ajattelee, on jatkoa ajatellen suurempi vaikutus tuotteiden menekkiin, kysyntään ja tuottoon.

Oskari ja Pentti Virtanen tekivät syysvehnän kiertokokeen ennen kylvön aloittamista. Vaikean kesän jälkeen Ylistalon tilalla kylvetään ennätysmäärä syysviljaa.

Maatalouden rakennemuutos

Kun ajatellaan seuraavaa 20 vuotta eteenpäin, Oskari Virtanen varautuu myös EU-byrokratian ja sääntelyn lisääntymiseen. Muuttuva tukipolitiikka on hänen mielestään jo tähän mennessä säädellyt sitä, mitä tiloilla viljellään. Tulevaisuudessa päästötavoitteet vaikuttavat varmasti myös sääntelyyn.

− Veikkaan, että se menee vielä tiukemmaksi ja hankalammaksi viljelijän näkökulmasta, Oskari Virtanen toteaa.

Ylistalon tilalla muutoksiin on kuitenkin aiemminkin sopeuduttu. Esimerkiksi Pentti Virtasen aikana tilalla oli viljelyn lisäksi tuhannen munivan kanan kana­la, josta luovuttiin 15 vuotta sitten.

− Silloin tuhannen kanan ka­nalaa pidettiin isona. Nyt täytyy olla satatuhatta kanaa, ennen kuin puhutaan kanalasta, Pentti Virtanen toteaa.

Oskari Virtanen huomauttaa, että esimerkki kuvaa hyvin maatalouden viime vuosikymmenten rakennemuutoksen suuruusluokkaa.

– Tuhannella kanalla ja kolmellakymmenellä hehtaarilla peltoa työllisti 80-luvulla itsensä ympäri vuoden ja sai siitä elannon.

Usko ja tahto viljelyn jatku­miseen pitkälle tulevaisuuteen on vahva Ylistalon tilalla. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta ei näytä mahdottomalta, että tilan isännyys jatkuu Virtasilla vielä viidennessäkin polvessa. Oskarilla on kaksivuotias poika Vihtori, joka kulkee jo isänsä mukana puimurinohjaamossa.

− Hän sanoo päiväkodista lähtiessä, että nyt lähden hommiin, ylpeä isoisä Pentti naurahtaa.