Pientareet ovat valkoisenaan hahtuvista. Parkissa auton päälle kasaantuu keltainen kinos. Terassituolit sotkussa. Silmissä roskia ja maassa paksuja, toukkamaisia pötköjä. Siitepölykevät on poikkeuksellinen.
Eikä tässä vielä kaikki. Suomeen on tulossa pujon sukulainen tuoksukki. Tyttömäisestä nimestään huolimatta tuoksukki on tykki, joka sinkoaa ilmoille huomattavasti vahvempaa pölyä kuin pujo.
Tuoksukkia kantautuu meille kaukokulkeutumana Itä- ja Keski-Euroopasta jo nyt. Sisarukset marunatuoksukki ja sormituoksukki asustelevat Suomessa satunnaisesti nykyäänkin.
Tieteellinen nimi ambrosia kuvastaa kasvin luonnetta. Se tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa kuolematonta.
Laji tulee runsastumaan, kunhan Suomen ilmasto muuttuu ja lämpenee. Tuoksukit riehuvat syys-lokakuussa.
Meille on siis kehittymässä siitepölykausi, joka kestää helmikuun pähkinäpensaasta ja lepästä lokakuun tuoksukkiin. Eli allergiaa luvassa suurin osa vuodesta!
Keltainen ongelma on toissa kesän perua
Paljain silmin ei voi erottaa, onko nyt kiusaava keltainen pöly koivua, kuusta vai mäntyä. Männyn siitepölyä on normaali määrä, joten syyllinen pölykinoksiin on koivu.
Koivu kukkii jo toista kevättä reippaasti. Se aloitti tänä vuonna tavallista aiemmin.
– Koivun kukinta oli myös viime vuonna runsas, mutta ei niin runsas, etteikö sille olisi jäänyt panoksia kukkia tänäkin vuonna melko runsaana, tutkija, aerobiologi Annika Saarto kertoo.
Kaikki voimavarat eivät siis menneet siementen kypsyttämiseen.
– Viime kesäkuu oli suotuisa koivun norkkoaihioiden kehittymiselle. Tämän vuoden siitepöly on peräisin noista aihioista, Saarto sanoo.
Saarto työskentelee Turun yliopiston siitepölytiedotuksessa.
Mikä aiheuttaa valkoisen "lumen"?
Valkoiset hahtuvat ovat haavan ja pajun siementen lenninkarvoja. Haapa on kukkinut runsaasti. Hahtuvat kuljettavat siemeniä kohti otollista maaperää. Maassa näkyvät pötkylät ovat haavan hedenorkkoja.
– Kun siitepölyä on runsaasti ilmassa, muutkin kuin allergiset voivat saada oireita. Osa voi olla mekaanista ärsytystä, Saarto sanoo.
Ärsytys tuntuu limakalvoilla ja vaikkapa pyöräilijän silmissä, joihin hiukkasia työntyy oikein vauhdilla.
– Ulkoilmassa on yhdistelmä erilaisia hiukkasia. Pölyt muodostavat poolin, johon kuuluu siitepölyjä, katupölyä ja pienhiukkasia. Kuiva ilma lisää ärsyttävyyttä. Yhdessä ne ovat haitallisempia kuin yksinään, Saarto kertoo.
”Siitepölyt, kuivuus ja saasteet ovat kova cocktail ihmiselle.”
Ihmisen limakalvot ovat kovilla. Saasteet saattavat rikkoa siitepölyhiukkasten pintaa, jolloin allerginen aines pääsee ulos.
– Tästä syntyy ärsytystä niillekin, jotka eivät ole allergisia, Saarto sanoo.
Heinänuha alkamassa
Heinien kukinta on alkamassa. Suomessa kasvaa kymmeniä heinälajeja, jotka voivat aiheuttaa allergisia oireita.
Alkukesän pahis on nurmipuntarpää ja keskikesän piina timotei. Elokuun kurittaja on järviruoko. Jokaiselle jotakin.
Unohtamatta pujon pölyä, josta moni kärsii. Kitkentätalkoista huolimatta pujot ovat sinnikkäitä. Kun pujon sukulainen tuoksukki juurtuu tänne, olemme helisemässä.
Siitepölyjen päivä- ja paikkakuntakohtaisen tilanteen ja ennusteen voit tarkistaa Turun yliopiston norkko.fi-verkkopalvelusta.
Koivujen villi seksielämä
- Kova siitepölykausi on tavallaan merkki puiden seksielämästä. Ihmisen nenässä kutisee, koska koivujen miespuoliset hedenorkot työntävät pölyä naispuolisten eminorkkojen tykö. Koivut haluavat täyttää maan taimillaan.
- Norkot ovat kukintoja, joissa on valtavasti pieniä kukkia. Koivun hede- ja eminorkot viihtyvät samassa puussa.
- Emit vastaanottavat siitepölyä myös naapurista, toisin sanoen koivu ei siitä vain itse itseään. Norkoissa syntyvät koivun sukusolut.
- Hedenorkot ovat näkyvillä koivuissa jo syksyllä. Eminorkot piileskelevät lehtisolmujen sisällä.
- Hedenorkkojen siitepölyhiukkaset hedelmöittävät eminorkkojen munasolut keväällä. Siemenet kehittyvät eminorkoissa loppukesällä ja alkavat varista.
Päivitetty 21.5.2020 – Julkaistu 24.5.2019
