Espoo osallistuu luontolahjani satavuotiaalle –kampanjaan kolmella uudella luonnonsuojelualueella (Uusimaa)
Espoon uudet luonnonsuojelualueet ovat Lillträsk, Mössenkärr ja Harmaakallio-Gråberget. Uudenmaan ELY-keskus on perustanut ne Espoon kaupungin hakemuksesta. Alueet sijaitsevat Espoon keskuspuiston kokonaisuudessa ja niiden yhteispinta-ala on 72 hehtaaria. Alueilla on erilaisia metsiä, soita, kallioita sekä lintulampi. Keskuspuistolla on suuri merkitys eteläisen Espoon merkittävimpänä luonnon ydinalueena ja ekologisena yhteytenä rannikon ja Nuuksion järviylängön välillä.
Luontolahjani satavuotiaalle on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi aloittama kampanja, jolla valtio kannustaa yksityisiä maanomistajia, kuntia, seurakuntia sekä muita yleishyödyllisiä toimijoita perustamaan luonnonsuojelualueita. Kampanjassa suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Tavoitteena on saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajien omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita.
Luonnonsuojelualueet:
Lillträsk (Henttaansuo) 13,2 ha
Lillträsk sijaitsee Kuurinniityn ja Henttaan asuinalueiden välissä Espoon Keskuspuiston itäosassa. Suo rajautuu länsi- ja pohjoispuolelta omakotialueeseen. Eteläosa rajautuu metsään ja niittyyn, itäpuolella on entisiä peltoja. Suo on kaunis ja melko luonnontilaisena säilynyt. Kasvillisuudessa on runsaasti luhtaisuudesta eli pintavesivaikutuksesta kertovia lajeja. Luoteisosassa on runsas kasvusto vesisaraa, jota kasvaa yleisemmin merenrantaniityillä. Muita saranevan kasveja ovat pullosara, kurjenjalka, karpalo ja pikkulehtikihokki.
Suon laiteet ovat reheviä ruoho- ja heinäkorpia, jotka vaihettuvat kivennäismaata kohti kuivemmiksi korpityypeiksi. Ruoho- ja heinäkorpien kasvillisuus on monimuotoista. Valtalajeina ovat raate, järvikorte ja terttualpi. Eteläosassa kasvaa myös etelärannikolla harvinaista nevaimarretta ja korpialvejuurta sekä harvinaistunutta kämmekkää, harajuurta.
Mössenkärr 8,5 ha
Mössenkärr (Vehkalampi) on entinen suo, joka on padottu lammeksi useita vuosikymmeniä sitten. Lammen reunoilla on jäljellä vanhoja 
niittyalueita, joita hoidetaan perinneniittyinä. Mössenkärrin vesialue on matala ja reunoistaan pajukkoinen. Valtalajeina ovat pullosara, luhtasara, kurjenjalka, suovehka ja rantakukka. Avovesialueella on vähän uistinvitaa. Lammen pohjoisrannalla sijaitsevan rehevän perinneniityt kasvilajistoon kuuluvat mm. ahomatara, paimenmatara, niittyleinikki, huopaohdake, nurmitädyke, siankärsämö, karhun- ja koiranputki sekä koiranvehnä. Niityn pohjoisreunassa polun varrella on pieni, luonnontilainen allikkolähde.
Maisemallisesti kaunis Mössenkärr on tärkeä vesilintujen pesimäpaikka. Runsaimpia lajeja ovat sinisorsa ja telkkä. Lisäksi tavi ja uhanalainen mustakurkku-uikku pesivät lammella. Mössenkärriä ympäröivissä rehevissä kuusivaltaisissa sekametsissä on paikoin runsaasti lahopuustoa. Metsissä tavattuja lintulajeja ovat mm. metsäviklo, idänuunilintu ja peukaloinen.
Harmaakallio-Gråberget 51,1 ha
Harmaakallion kallioselänne on laaja erämainen alue kauniita, karuja kallioita ja niiden varsin luonnontilaisina säilyneitä männiköitä. 
Harmaakallion alueelta löytyy metsien monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä, kuten lahopuustoisia kangasmetsiä ja puustoisia soita sekä erityisiä rakennepiirteitä kuten lahoja pystypuita, kookkaita vanhoja lahopuita, lehtoisuutta ja korpisuutta. Alueella on kasvistollisesti merkittäviä pienkohteita, siellä esiintyy liito-oravaa ja sillä on myös linnustollista arvoa.
Alueeseen sisältyy Harmaakallion saraneva, joka on pieni, lammesta umpeenkasvanut suo. Suolla on avointa suursaranevaa, jonka kasvillisuudessa vallitsevat pullosara, järvikorte ja kurjenjalka. Puro kulkee pohjoisosassa sijaitsevan rehevän korven läpi. Varsin luonnontilaisena säilyneellä suolla kasvaa huomionarvoista rahkasammallajistoa, muun muassa pääkaupunkiseudulla hyvin harvinaista keräpäärahkasammalta. Alueeseen sisältyy edustavia suolaikkuja, joiden kasvillisuus on ruohoista sarakorpea, rämettä ja muurainkorpea.
Alueen länsiosassa Hepmortin lehtolaaksossa kasvaa pähkinäpensaita ja metsälehmuksia. Lehtomainen Nissinmäki on arvioitu linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan merkittäväksi osa-alueeksi, jossa esiintyy rehevän ympäristön lintulajeja, kuten peukaloinen, sirittäjä ja mustapääkerttu.
Alueiden kartat:
Lisätietoja:
-
ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki, Espoon kaupunki 043 826 5221
-
ylitarkastaja Kirsi Hellas, Uudenmaan ELY-keskus, 0295 021 387
Kuvat:
1. Mössenkärr: Espoon ympäristökeskus
2. Harmaakallio: Jussi-Pekka Manner