Aurinkovuoren rinteiltä niitä löytyy. Valkovuokkoja muistuttavat kukat ovat harvinaisuuksia, joita kasvaa vain Alpeilla ja Asikkalan seudulla.
Aurinkovuori on Suomen oloissa harvinaisen korkea ja jyrkkärinteinen soraharju. Sen seinämät nousevat 70-80 metriä Vesijärven ja Päijänteen yläpuolelle. Harjun rinteillä saa hyvän tuntuman lintuperspektiiviin.
Harju on jääkauden muovaama, ja sen jälkeiseltä ajalta lienevät alppivuokotkin peräisin.
Yhtä paksua sorapatjaa ei muualta maasta löydy.
Harju on nimetty Natura-alueeksi komean muotonsa vuoksi, mutta myös harjuluonnon vuoksi. Alueen superharvinaisuus on äärimmäisen uhanalainen perhonen, muurahaissinisiipi.
-Sitä ei enää ole tavattu alueelta, suree osastopäällikkö Pertti Heikkinen Hämeen ympäristökeskuksesta.
-Perhonen vaatii elinympäristökseen avonaisen paahderinteen. Se on ilmeisesti hävinnyt umpeen kasvun vuoksi.
Muurahaissinisiipi on nimensä mukaan riippuvainen myös muurahaispesistä. Perhosen toukka elää pesissä loisena syöden muurahaisen toukkia ja koteloita.
Paahderinteitä ovat etelään ja lounaaseen avautuvat mäenrinteet.
Aurinkovuoren Natura-alue on laaja, peräti 764 hehtaaria. Se suojeltiin harjujensuojeluohjelmalla jo ennen Natura-aikaa.
Alueella on kymmeniä maanomistajia.
Harjua suojellaan maa-aineksen otolta. Aiemmista soranotoista on edelleen arvet nähtävissä. Sen sijaan metsätalous on sallittua. Harjulla onkin viime vuosina hakattu paljon. Myrskyt ovat täydentäneet työtä.
Aurinkovuori on aivan Vääksyn taajaman kupeessa. Sen juurella on koulun urheilukenttä, ja itse harjulla risteilevät pururadat ja talvella ladut.
-Aurinkovuorelle olisi kiireesti laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Siinä haettaisiin kohteet, jotka tarvitsisivat hoitoa. Tavoitteena on uhanalaisten lajien säilyttäminen.
Suojeluun on olemassa monia tapoja. Valtio toivoo kuitenkin, että maanomistajat olisivat asiassa aktiivisia. Suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja korvauksiin.
-Kun kyseessä on kohde, jossa harjoitetaan metsätaloutta, metsäpuolen on oltava neuvottelussa mukana: metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen. Ympäristökeskus ei yksin vie asiaa eteenpäin.
Pari vuotta sitten tunnusteluja oli, mutta ne eivät johtaneet mihinkään.
-Neuvotteluja tarjottiin, mutta metsänhoitoyhdistys ei lähtenyt mukaan.
Yhdistyksen toimihenkilö Vilho Laakso perustelee kantaa:?
-Tiloilla on metsätaloussuunnitelmat. Ei siinä muita suunnitelmia tarvita. Natura ei ole (metsän käytön kanssa) ristiriidassa, sillä se rajoittaa vain maa-aineksen ottoa.
Entä paahderinteitten kohtalo? -?Sinne on tullut hyvin paahderinteitä. Tarviiko niitä enää laajentaa? Laakso viittaa laajoihin hakkuisiin.
Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta. Se käynnistyi EU:ssa vuonna 1992. Suomi liittyi mukaan jäsenyyden myötä 1995.
Hanke suojelee EU:n luontotyyppejä ja uhanalaisien lajien elinympäristöjä.
Jokainen EU:n jäsenmaa laatii kansallisen luettelon luontodirektiivin mukaisista Natura-alueistaan. Lopullisen päätöksen tekee EU:n ministerineuvosto tai komissio.
Suomessa Natura-alueita on noin 1 800 kappaletta. Kohteissa voi vierailla jokamiehen oikeudella.
ESS-Pirjo Kamppila