Lämpimänä alkutalvena luonnossa on tapahtunut epätavallisia ilmiöitä. Jotkut kasvit ovat nupuillaan, kärpäset pörräävät ja jopa siilistä ja karhusta on havaintoja. Osalle eläimistä ja kasveista lämmöstä on hyötyä, osalle haittaa. Petojen on helppo vaania mustasta maasta jäniksiä ja lumikkoja, jotka ovat pahaa aavistamatta normaalitapaan vaihtaneet ylleen valkean talviturkin.
- Metsäjänis, lumikko ja kärppä vaihtavat valkoisen turkin, kun valon määrä vähenee. Se tapahtuu vuodenkierrossa loka-marraskuussa. Niiden kuuluu olla nyt valkoisia, sillä ilmiö on geneettisesti määräytynyttä, kertoo biologian lehtori Heikki Kolunen.
- Kyllä metsäjäniksetkin nyt, kun maa on ollut musta, ovat olleet hiukan ongelmissa. Ne välttelevät luonnossa liikkumista petouhan takia. Olen nähnyt muutaman kerran myös lumikkoja, ja aika onnettoman näköisiä nekin ovat mustaa multaa vasten.
Valkea karvapeite on Kolusen mukaan eläimelle talvikautena tarpeen.
- Valkoinen karva on ontto ja pitää siten lämpöä paremmin. Karvojen määrä myös kasvaa talvella, jolloin turkki suojaa pakkasella. Myös linnuilla höyhenten määrä on isompi talvella.
- Suomen nisäkkäät vaihtavat karvansa säännöllisesti kesäksi ja syksyksi. Ilmiö liittyy valon määrään, koska se on pysyvä. Lämpötilat sen sijaan vaihtelevat. Eläimet eivät pysty aikaistamaan karvojen vaihtamista, jos yhtäkkiä tulee erittäin kylmä. Nisäkkäät saavat talvikarvat loka-marraskuussa.
Orvokki ja sireeni kukassa
- Kasveja on silmuilla ja jopa kukassa täällä Lahdessakin. Esimerkiksi sireenissä on silmuja, ja uudenvuoden päivänä orvokki kukki pihapenkissä. Helsingin seudulla kuulemma on kukkinut näsiä, siellä myös narsisseja on kukassa, kertoo Heikki Kolunen.
- Kukintaa esiintyy lämpimillä paikoilla kuten seinustoilla ja kaukolämpöputkien kohdalla. Koska valon määrä on pieni, eivät kasvit juurikaan kasva. Mikäli valon määrä lisääntyy ja sää pysyy lämpimänä, kasvit heräävät uuteen kasvuun helmikuulla. Jos sää taas kylmenee kovin, kasveille tulee pakkasvaurioita. Toisaalta kasveilla voi olla myös varasilmuja.
Tämä talvi tulee joka tapauksessa jäämään lyhyeksi kasveille ja eläimille.
- Luonnolle tällaisesta talvisäästä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lintujen talvehtiminen on toistaiseksi onnistunut hyvin, mutta ravinto on kärsinyt. Esimerkiksi pihlajanmarjat ovat mustuneet pilalle ja muukin ravinto on vettynyttä. Vesilinnuille on hyvä, kun on sula, Kolunen selvittää.
Myös siileistä ja karhuista on raportoitu.
- Luonnossa saattaa olla jokunen siili hereillä, mutta eivät ne lähde liikkeelle epätavallisen lämmön takia, vaan yksinkertaisesti siksi, että pesä on kastunut. Sama pätee karhuun. Se on saattanut mennä talviuneen väärään paikkaan ja häiriintyy metsätöistä.
ESS-Satu Vikström