Kuinka paljon käytät rahaa kosmetiikkaan? Vastaa kyselyyn!

Keltamatara vaarassa Päijät-Hämeessä

Monet kasvit ja hyönteiset saattavat harvinaistua tai hävitä jopa kokonaan Hämeestä niittyjen ja ketojen pusikoituessa.

- Ruusukasveihin lukeutuva idänverijuuri kuuluu erittäin uhanalaisiin kasveihin, kun taas keltamataran esiintyminen on vaarantunut Päijät-Hämeessä, vaikka Asikkalassa keltamataraa esiintyykin melko runsaasti, kertoo Luonto-Liiton Hämeen piirin Ahomansikka-hankkeen Päijät-Hämeen hankevastaava Marjo Kuisma.

Niittyjen ja ketojen pelastamiseksi perustettu kolmivuotinen hanke kunnosti ensimmäisenä toimintakautenaan 32 arvokasta perinnemaisemaa Hämeessä. Alueita hoidettiin niittämällä ja raivaamalla sekä rakentamalla laidunaitoja.

Hoitotöitä tehtiin 4,5 kuukauden aikana seitsemän kunnan alueella. Päijät-Hämeestä olivat mukana Asikkala, Padasjoki, Sysmä ja Heinola sekä Kanta-Hämeestä Lammi, Hattula ja Kalvola.

Laidunnuksen loputtua arvokkaat niityt ja kedot ovat kasvamassa umpeen ja kaunis maisema on katoamassa. Nokkoset, vadelmapuskat, koiranputket ja voikukat ovat valloittaneet hoitamattomat niityt ja kedot.

Monet eliölajit kuten kasvit ja hyönteiset ovat vaarassa harvinaistua tai hävitä kokonaan umpeutumisen ja pusikoitumisen myötä. Suomen perinneympäristössä elää 421 uhanalaista lajia.

- Myös kelta-apila, kevättädyke ja hakarasara ovat Päijät-Hämeessä tietyillä alueilla vaaravyöhykkeessä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös palauttaa osa kunnostettavista perinnemaisemista takaisin laidunnukseen. Ensi vuonna jatkamme näiden samojen alueiden hoitoa, ja pyrimme ottamaan Lahden seudulta mukaan jonkin uuden alueen esimerkiksi Nastolasta, Marjo Kuisma kertoi.

Myös Lammilla idänverijuuri kuuluu erittäin uhanalaisiin kasveihin hoitoalueella Evon Mustajärven perinnetilalla. Siellä ahokirkiruohon ja ketokatkeroiden esiintyminen on vaarantunut.

- Muiden töiden ohella kunnostimme myös perinnetilan ladon ja aitan pärekatot. Rakennukset ovat osa perinnemaisemaa. Maanomistajat ovat suhtautuneet tähän hankkeeseen hyvin myönteisesti, kertoi Kanta-Hämeen hankevastaava Kaija Helle.

Hanke saa päärahoituksen Hämeen TE-keskukselta.