Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kummastelee maakuntalehtien yhteistoimitus Lännen Median haastattelussa käsityksiä, joita presidentin tehtävistä usein kuulee esitettävän kotimaisessa poliittisessa keskustelussa.
Niinistö kertoo ettei ymmärrä sitä, miksi muut vaikuttajat olisivat hänen sanoin niin löysiä, etteivät uskaltaisi arvostella presidenttiä. Niinistö kertoo hänellä olleen tarkka mielikuva 1990-luvun lopulta, jolloin hänellä itsellään ei ollut vaikeuksia puuttua esimerkiksi Suomen Pankin nimityksiin, vaikka ne olivat presidentin käsissä.
– On se sitten aika löysää porukkaa, jos ollaan sitä mieltä, että nyt se presidentti taas tekee väärin, mutta kun sillä on niin paljon valtaoikeuksia, niin ei me nyt viitsistä omaa mielipidettämme edes sanoa. Saati arvostella. Se on aivan löysää touhua, Niinistö sanoo.
Niinistö kertoo olevansa sitä mieltä, että presidentin tehtäviä ei oikein ymmärretä. Pahin väärinkäsitys hänen mielestään on, että Suomessa sanotaan olevan nyt "Nato-presidentti".
– Ei missään maassa ole mitään Nato-presidenttiä tai Nato-kuningasta tai Nato-pääministeriä. Ja sitten on Nato-Suomi. Milloinkas te olette kuulleet puhuttavan Nato-Belgiasta tai Nato-Tanskasta tai Nato-Norjasta? Mielestäni meillä on tämä homma mennyt vähän överiksi, Niinistö paaluttaa.
Täysjäsenyys puolustusliitossa ei Niinistön mukaan mullista presidentin työtehtäviä tai kasvata valtaoikeuksia. Presidentti osallistuu kerran vuodessa Naton huippukokoukseen, jossa presidentin pitämä puheenvuoro valmistellaan yhteistuumin ministeriöiden kanssa ja käsitellään ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin kokouksessa (tp-utva). Kokouksessa paikalla ovat myös ulkoministeri ja puolustusministeri.
Jatkossa Niinistö näkee Nato-asioiden valmistelun tapahtuvan ulko. ja puolustusministeriöissä, joiden työstä presidentti tulee olemaan riippuvainen.
Niinistön toinen presidenttikausi päättyy tammi-helmikuun 2024 presidentinvaalien ratkettua.