Eurooppa tuijottelee taivaita

Euroopan parlamentti ei aina pureksi vain konkreettisia, maanpäällisiä päivänpoliittisia kysymyksiä. Tiistaina 24. toukokuuta STOA-tiedepaneelissa pohdittiin Euroopan avaruustutkimuksen tilaa. Professori Martin Rees tiivisti osuvasti, miksi avaruustutkimus on tärkeää: "Melkein kaikki koulutetut ihmiset uskovat nykyään evoluutioon, mutta yhtä moni luulee, että ihminen on universaalin kehityksen päätepiste. Yksikään tähtitieteilijä ei usko siihen!"

Kuva Hevosenpääsumusta, Orionin tähtikuvion pimeän sumun osasta. ©ESO
Hevosenpääsumu on Orionin tähtikuviossa oleva pimeän sumun osa. ©ESO

Työpajan puhetta johtivat keskustaoikeistolainen italialaismeppi Salvatore Tararella ja espanjalaissosialisti Teresa Riera Madurell. Pääpuhujana oli arvostettu englantilainen kosmologi ja astrofyysikko Sir Martin Rees. Salin ulkopuolelle oli viritetty kaukoputkia, joilla oli mahdollisuus tiirailla taivaita.


"Jopa universuminen yksinkertaisimmat asiat ovat vaikeita ymmärtää", Rees huokaisi.


Hän muistutti, että vaikka kehitys sadan viime vuoden aikana on ollut huimaa, hän kollegoineen tutkii edelleen mitä mystisimpiä asioita. Uteliaisuus tähtitieteessä tarkoittaa hänen mukaansa peruskysymyksien pohdintaa: keitä me olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa.


Katseet kohti taivaita


Tähtien syntymän ja kuoleman opiskeleminen on kiehtovaa, mutta suurin kynnys on vielä edessä: maapallon kaltaisen planeetan löytäminen.


Euroopan eteläinen observatorio ESO on hallitustenvälinen tiedejärjestö, johon kuuluu 13 EU-maata (myös Suomi), Brasilia ja Sveitsi. Se on tieteellisesti maailman tuloksekkain tähtitieteellinen tutkimuskeskus. Järjestöllä on Chilessä kaksi suurta observatoriota, joista toinen on nimetty nasevasti Very Large Telescopeksi (erittäin suuri teleskooppi). Tämä saanee vuoden 2020 seuraajan European Extremely Large Telescopesta (äärettömän suuri eurooppalainen teleskooppi), joka olisi 42-metrinen ja "maailman suurin silmä taivaalle."


... kohti tähtiä


Havainnointi maasta käsin on rajallista, joten Euroopan avaruusjärjestö ESA pyrkii laajentamaan näkymiä. ESA:n Herschel-avaruusobservatorio on ESA:n tiedealajohtaja Alvaro Giménezin mukaan "suurin koskaan avaruudessa lentänyt teleskooppi". Sillä pyritään selvittämään muun muassa tähtien syntymekanismeja.


Lisäksi suunnitelmissa on GAIA-teleskoopin lähettäminen avaruuteen kartoittamaan galaksia ja selvittämään tähtien paikkaa ja kurssia.


... seuraavaa sukupolvea


Työpajassa kannettiin huolta myös tulevista sukupolvista. Teresa Riera Madurell huomautti, että "Eurooppa on tehokkaalla ja hyvin koordinoidulla avaruusohjelmallaan edelläkävijä", ja muistutti kasvatuksellisesta roolista: "Tehtävämme on saada nuoret tietoisiksi tieteen tärkeydestä."


Myös professori George Miley hollantilaisesta Leidenin yliopistosta korosti avaruuskasvatuksen merkitystä. Hän kertoi hollantilaisesta Universe Awareness -hankkeesta, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lapset tähtitieteen jännittäviin maailmoihin.


… ja universumin rajoille


Kuten Salvatore Tatarella sanoi tilaisuudessa, "tähtitiede voi lähitulevaisuudessa johtaa valtaviin löytöihin ja saavutuksiin, jotka voivat mullistaa käsityksemme maailmankaikkeudesta".


"Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän meidän täytyy tietää", muistutti professori Rees. "Melkein kaikki koulutetut ihmiset uskovat nykyään evoluutioon, mutta yhtä moni luulee, että ihminen on universaalin kehityksen päätepiste. Yksikään tähtitieteilijä ei usko siihen!"

Lisätietoa