Näyttely
Berliinin muuri oli Euroopan kahtiajaon symboli. DDR rakensi muurin elokuussa 1961, koska se halusi estää Itä-Berliinin asukkaita siirtymästä massoittain länteen. Länsimaissa ”häpeän muurina” tunnetun muurin tarkoituksena oli eristää kahtia jaetun kaupungin osat täysin toisistaan. Muurilla oli sotilasvarustus vartiotorneineen ja valonheittimineen, ja sen päällä oli piikkilanka-aita. Se oli konkreettinen osoitus siitä, että länsimaat ja Neuvostoliitto eivät kyenneet löytämään ratkaisua Berliinin kysymykseen ja lopettamaan toista maailmansotaa rauhansopimuksella. Euroopan parlamentaarinen edustajakokous ei viivytellyt vaan reagoi nopeasti.
Edustajakokouksen poliittisten asioiden valiokunta piti kokouksensa 10.–11. lokakuuta 1961 symbolisesti Länsi-Berliinissä. Edustajakokouksen jäsenillä ei ollut keinoja pysäyttää muurin rakentamista, mutta he halusivat osoittaa, että Euroopan yhteisö oli solidaarinen Berliinin asukkaita kohtaan. Puhemies Hans Furler antoi paikan päällä julkilausuman Berliinin tilanteesta ja julisti kaupungin ”vapaan Euroopan symboliksi”. Viikkoa myöhemmin edustajakokous käsitteli Berliinin kysymystä julkisessa keskustelussa täysistunnossaan. Kaikki keskusteluun osallistuneet vastustivat yksimielisesti muurin rakentamista ja tuomitsivat Itä-Saksan hallituksen pyrkimykset rajoittaa vapauksia.
Walter Hallstein oli myös läsnä kokouksessa Euroopan talousyhteisön komission puheenjohtajana. Hän antoi tukensa Euroopan parlamentaarisen edustajakokouksen toimille, joilla tuomittiin Itä-Berliinin tapahtumat.
