09.11.07
Ruokohelpi kiinnosti viljelijäretkellä
Kymenlaaksoon suuntautuneella Tammelan Maataloustuottajien retkellä tutustuttiin ruokohelven viljelyyn ja lattiakanalan tuotantomenetelmiin sekä kananmunien markkinointiin.
| Kymenlaaksoon suuntautuneella Tammelan Maataloustuottajien retkellä tutustuttiin ruokohelven viljelyyn ja lattiakanalan tuotantomenetelmiin sekä kananmunien markkinointiin. Anjalankoskelaisen Petri Jussilan pelloilla kasvaa yli 40 hehtaaria ruokohelveä. Sato käytetään bioenergian tuotantoon sekoittamalla ruokohelveä turpeeseen. Jussilalle ruokohelpi on tarjonnut hyvän ja vaivattoman vaihtoehdon pitää pellot viljelyssä muun yritystoiminnan rinnalla. Isäntä hoitaa itse kasvustojen lannoituksen, niiton ja keräämisen. Paalauksen Jussila ostaa ulkopuoliselta urakoitsijalta. Retkellä mukana ollut Vapon läntisen alueen viljelyvastaava Marjo Lähteenmaa kertoi tammelalaisille viljelijöille päästökaupan lisänneen voimaloiden kiinnostusta ruokohelven energiakäyttöön. Lisäpotkua odotetaan vuodenvaihteessa päästökaupan hinnan nousun myötä. Kasvinjalostuksella lisää kannattavuutta Uutena polttoaineena ruokohelvelle energiakasvina löytyy vielä monia kehitys- ja tutkimuskohteita. Esimerkiksi kasvinjalostuksella voidaan lisätä ruokohelven viljelyn kannattavuutta jalostamalla mahdollisimman kortinen lajike, jossa on suuri biomassasato. Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytettävät lajikkeet ovat pohjoisamerikkalaista alkuperää olevia rehulajikkeita. Ensimmäinen kotimainen bioenergiakäyttöön jalostettu ruokohelven jalostuslinja on parhaillaan virallisissa lajikekokeissa. Anjalankosken maaseutuasiamies Tapio Heikkilä kertoi, että Kymenlaaksossa ruokohelveä on viljelty yksittäisillä tiloilla myös rehuksi. Suomessa kasvin rehukäyttö yleisesti on vähäistä, sillä oloissamme viihtyvät muut nurmikasvilajit kuten timotei ja nurminadat ovat sulavuudeltaan ja rehuarvoltaan kannattavampia vaihtoehtoja etenkin lypsylehmien ruokintaan1. |
|
|
| Lattiakanalasta tuotteistettuja munia Puurin lattiakanalassa tilan isäntä Ari Puuri painotti tuotteistamisen merkitystä korkean laadun rinnalla. Puurilla keskitytään lattiakanojen kasvatukseen, munien tuotantoon ja markkinointiin Kymenlaakson talousalueelle. Tuotteistamisessa on onnistuttu - Puurit ovat pystyneet erilaistamaan bulkkituotteen luomalla vahvan ja positiivisen imagon. Tänä päivänä Puurin Kanalan onnellisten kanojen munia saa suurimmasta osasta Kymenlaakson kauppoja. Isännän mukaan markkinaosuus vaihtelee liikekohtaisesti 20-25 %:in. Rehun hinnan nousu näkyy kustannuksissa Puurin kanoja syötetään viljalla, valkuaisrehulla ja kanakalkilla. Suuri osa käytetystä viljasta ostetaan lähinaapureilta, tilalla itsellä on viljelyssä 16 ha peltoa. Rehun hinnan nousu viljan osalta on tänä syksynä nostanut tilan ruokintakustannuksia selvästi. Itsenäisenä toimijana Ari Puuri pystyi siirtämään viljan hinnan nousun muita nopeammin lopputuotteeseen jo syyskuun alusta. Rehua tuotettaessa kannattaa tilakohtaisesti miettiä viljelylle asetettavat tavoitteet - painotetaanko korkeaa satotasoa vai tavoitellaanko ruokinta-arvoltaan mahdollisimman hyvää satoa. Viljoista kanoille syötetään eniten kauraa ja ohraa, joskin tiloilla käytettävän kevätvehnän osuus ruokinnassa on ollut kasvussa. Lajikkeista hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi korkean valkuaispitoisuuden ja hehtolitrapainon omaavat lajikkeet, kuten Peppi- ja Fiia-kaura, Jyvä-ohra sekä Anniina-kevätvehnä. 1 Isolahti ym. (2006): Ruokohelven käyttö rehukasvina. Suomen Maataloustieteen Päivät 2006. Esitelmä- ja posterilyhennelmät. |
|
Kommentit