Kolmen kunnan rajakulmaus
Saarijärvi on 9979 (31.8.2015) asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa. Pinta-ala on 1 422,6 km², josta 170,9 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,97 asukasta/km² ja se sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen. Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä. Helmikuussa 2014 Saarijärven kaupunginjohtajana aloitti Timo Rusanen. Valtuuston voimasuhteet valtuustokaudella 2012-16: KESK - SDP - KOK - PS - KD - VAS -VIHR - Saarijärven sitoutumattomat 16 -9 -3 - 3 - 1 - 1 - 1 - 1
Saarijärven kaupunki on perustettu vuonna 1986. Alueella on kuitenkin ollut asutusta jo yli 8000 vuotta sitten kivikautena, josta muistona Saarijärven kivikauden kylä. Alueen tunnettu pysyvä asutus alkoi 1550-luvulla Kustaa Vaasan asutustoiminnan tuloksena. Vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammen kappeli, joka muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi 1639. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi. Saarijärveen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1380 henkeä. Suurin asukasmäärä oli vuonna 1870 jolloin Saarijärvellä asui yli 14 000 ihmistä.
Multia (epävir. ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 720 ihmistä (31.8.2015) ja se on yksi harvimmin asutuista kunnista (2,25 as/ km²) entisen Oulun läänin eteläpuolella. Väkiluku (n. 4400 henkeä) on ollut suurimmillaan viime vuosisadan puolenvälin tienoilla. Kunnan pinta-ala on 765,6 km², joista vesistöjä 32,4km². Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla ja kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta. Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.
Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897. Tällä hetkellä kunnanjohtajana toimii Erkki Pyökkimies. Valtuuston voimasuhteet kaudella 2012 - 16: Multia puolue - KESK - SDP - PS - KOK - KD - VIHR - VAS 4 - 3 - 3 - 3 - 1 - 1 - 1 - 1.
Pylkönmäki on vuonna 1914 Karstulan ja Saarijärven kuntien osista perustettu Keski-Suomen maakunnassa, Suomenselän vedenjakajalla, sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Saarijärven kaupunkiin 2009. Pylkönmäen pinta-ala oli 392,4 km², josta vesistöjä 25,6 km². Liitoksen yhteydessä 936 asukkaan kotikunta vaihtui Saarijärveksi. Viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kirsi Miettinen. Naapurikunnat olivat Karstula, Multia, Saarijärvi, Soini ja Ähtäri. Pylkönmäen seurakunta yhdistyi Saarijärven seurakuntaan jo vuoden 2007 alussa. Tunnettuja pylkönmäkeläisiä ovat mm. maalaislääkäri Tapani Kiminkinen ja laulajat Tommi Soidinmäki ja Mikael Konttinen sekä kansanedustaja Petri Honkonen.
Kätkön löytämiseksi EI tarvitse kaivella rajapyykkiä. Muutaman sadan metrin päässä kätköstä on hylätty / vähällä käytöllä oleva sorakuoppa. Sieltä pitäisi löytyä autolle tilaa. Ethän kuitenkaan tuki tietä. Sorakuopalta lähtee metsätraktorinura ja sen jatkeena polku kätkölle. Maasto on sieltä täältä kosteaa. Kätköä voi lähestyä myös Kulhan suunnasta, mutta matkaa tulee silloin Iso-Mustan rannasta 3 - 4 kilometriä Kiviharjua pitkin. Polku on saattanut hävitä paikka paikoin jo maastoon.