Ahomansikka eli tutummin kansankielessä tunnettu metsämansikka on matalakasvuinen kasvi. Kasvin tunnistaa kolmesta sahalaitaisesta lehdykästä, jotka muodostavat ”kolmen sormen” mallisen ruusukkeen. Valkoinen kukka ilmestyy toukokuun lopulla ja kasvi kukkii kesä-heinäkuun vaihteeseen asti. Heinäkuun lopussa kukan tilalle muodostuu pieni, punainen ja makean makuinen marja. Ahomansikan voi sekoittaa vanhaan puutarhakarkulaiseen mutta paljon suurikokoisempaan ukkomansikkaan. Molemmat sopivat ravintokäyttöön.
Ahomansikkaa esiintyy yleisesti Etelä- ja Keski- Suomessa mutta se harvinaistuu pohjoisempana. Kasvin löytää kasvamasta monenlaisista elinympäristöistä, muun muassa teiden pientareilta, hakkuuaukioilta ja metsien reunoilta. Kasvi kasvaa usein isoinakin esiintyminä ja leviää rönsyjen kautta.
Ahomansikan makea marja, tai oikeammin hedelmä, on varmasti monelle tuttu lapsuudesta asti, jolloin niitä kerättiin heinän varteen helminauhamaisesti.
Kasvin eri osia pystyy hyödyntämään koko kesän ajan. Miedon makuista lehteä voi kerätä keväästä alkaen kukintaan asti, jolloin niistä voi valmistaa hiostamalla ja kuivattamalla teeainesta tai viherseosta mausteeksi. Tuoreista lehdistä voi valmistaa ihoa hoitavaa kasvovettä sekä lehdet sopivat myös salaattiin, jonka voi koristella kasvin kauniilla valkoisilla kukilla.
Ahomansikka sisältää muun muassa runsaasti C-vitamiinia. Ravintokäytön lisäksi sitä on käytetty myös rohtona useisiin vaivoihin.
Ahomansikan hedelmää eli marjaa voidaan keittiössä käyttää monella eri tapaa muun muassa leivonnassa. Marjoista pystyy valmistamaan esimerkiksi kotitekoista marmeladia.
Kimmo Rikkonen
Kirjoittaja on erä- ja luonto-opas Luontopalvelu Korpivalkeasta.
Ahomansikka-marmeladi