Kaukasian sotamuisto kaupunginmuseon maaliskuun esineenä.
Hämeenlinnan varuskunnassa tsaarin armeijassa palveli 1800-luvun jälkipuolella eversti Johan Emil von Konow . Rengaspanssari on von Konowin sotamuisto Kaukasian sodan taisteluista Khivaa vastaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Khiva sijaitsee nykyisen Uzbekistanin alueella. Von Konow toimi Kaukasian sodan aikana muun muassa Petro-Aleksandroffin linnoituksen komentajana.
Kaukasian sotaa käytiin vuosina 1817–1864 Venäjän ja Kaukasian imaamikunnan välillä. Venäjän tavoitteena oli valloittaa Pohjois-Kaukasia. Taisteluja käytiin myös paikallisia heimoja vastaan. Sotatoimissa oli mukana toistasataa Venäjän armeijassa palvellutta suomalaista upseeria. Sotilasura oli 1800-luvulla merkittävä uravaihtoehto säätyläisperheiden pojille.
Rengaspanssareita on käytetty hyvin pitkään aina antiikin ajoista uudelle ajalle asti. Rengaspanssarit kulkivat myös suvuissa isältä pojalle, sillä se muotoutui kantajan mukaan. Etuna levypanssareihin verrattuna oli nimittäin se, ettei sitä tarvinnut tehdä kantajansa mittojen mukaan. Se myötäili myös liikkeitä, mikä oli eduksi taistelussa. Painon jakautumista pystyi säätelemään vyön avulla. Rengaspanssari tarjosi hyvän suojan taisteluissa miekkojen viiltohaavoja vastaan, mutta tuliaseiden myötä se jäi vähitellen pois käytöstä. Viimeisenä se on ollut käytössä Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Johan Emil von Konow palveli tsaarin armeijassa sekä Suomessa että Venäjällä ja yleni everstiksi. Hänen poikansa Walter von Konow kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja oli muun muassa Jean Sibeliuksen hyvä ystävä.