Kylmänkukan (Anemone patens) ja kangasvuokon (Anemone vernalis) risteymä on vuokkojen suuri harvinaisuus, joka kasvaa vain Tuuloksessa ja vähän Hauhollakin. Vuokkojen ystävä Vesa Leppälä on kuvannut risteymän Tuuloksen Hevospierettämänmäellä.
– Tuulos on vaihettumisalue, jossa esiintyy kangasvuokon ja kylmänkukan hybridejä, risteymiä. Hybridin kukka on vaaleansinertävä, mutta ei yhtä voimakassävyinen kuin kylmänkukan.
Risteymä on saanut tieteelliseksi nimekseenkin yhdistelmänimen: Anemone patens et vernalis.
Leppälä on harrastanut valokuvausta nuoresta asti, mutta erikoisesti häntä kiinnostavat vuokot ja harvinaiset kylmänkukat. Hän näyttää ottamaansa kuvaa, jossa sini-, valko- ja keltavuokko kukkivat.
– Valko-, sini- ja keltavuokon voi onnistua samaan kuvaan Kalailassa Utterin vanhan pellon reunamilla, kolme kilometriä Hauhon kirkolta. Vuokot kukkivat melko samaan aikaan, mutta on harvinaista nähdä ne kukassa yhtä aikaa ja vierekkäin.
Sinivuokko voi kukkia sinisen eri sävyissä tai sinipunaisena. Valkoinen sinivuokon muunnos (Anemone hepatica alba) kukkii parhaillaankin Ahveniston kupeella.
Myös Ritva Leppälä kertoo kaivanneensa erityisesti vuokkoja, kun Leppälät asuivat Karviassa Pohjois-Satakunnassa.
Yhdessä ainoassa Karvian kylässä kasvoi sinivuokkoja, joten paluu Hämeeseen oli heille ilo. Vesa Leppälä muistetaan entisenä Hauhon sivistystoimenjohtajana.
Upsalan kummut sinisenään
Hauhon kuulu kirkkoherra Christoffer Herkepaeus tunsi kaikki Hauhon anemone-vuokot kylmänkukkaa myöten. Hänen väitöskirjansa ilmestyi vuonna 1765, ja kappale teosta kuuluu Vesa Leppälän kirjahyllyn aarteisiin.
– Kylmänkukka esiintyy Linnén luokittelun mukaisessa Herkepaeuksen kasviluettelossa mäkivuokon nimellä. Herkepaeuksen maininta onkin maamme ensimmäinen.
Leppälät ovat käyneet ihailemassa sikäläisiä kylmänkukkia Ruotsin Upsalassa, jossa niitä kasvaa suuria määriä. Kylmänkukka kukkii sinisenään Vanhan Upsalan kuninkaiden kumpujen rinteillä.
Upean ja uhanalaisen hämeenkylmänkukan kukinta-aika ei ole oikein vielä, mutta lähestyy. Kylmänkukkia kasvaa vain kymmenessä kunnassa Hämeenlinnan seudulla.
– Suurin esiintymä on Hattulan ja Kalvolan rajalla olevan Takajärvellä. Tärkeä ja Hauhon paras esiintymisalue on Hyömäessä.
Hauhon Akkijärven maastossa saattaa Leppälän vinkin mukaan bongata kylmänkukkia hyvinä vuosina suuria määriä. Toisina vuosina nousee isoja kukkaryppäitä, mutta toisina vuosina vain muutama kukka.
Kangasvuokkoa tavataan Hauholla, mutta pääasiassa se on itäinen laji, jota voi löytää lähinnä Lahden itäpuolella. Kummatkin anemonelajit ovat etelän kasveja, jotka kasvavat Porin ja Jyväskylän linjan eteläpuolella. (HäSa)