Visavuoren museon pihassa Valkeakoskella kasvaa perinteisesti paljon ukontulikukkia.
Tänä kesänä yksi kukka on kasvanut omiin korkeuksiinsa. Museolla arvuutellaan, onko tässä kaikkien aikojen korkein ukontulikukka. Kuvassa vieressä oleva 167-senttinen ihminen ei edes kädellä kurottaen yllä ihan latvaan saakka. Visavuoren isäntä, kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) oli intohimoinen puutarhuri. Ukontulikukan lisäksi Wikströmin puutarhassa kasvoi muitakin viljeltyjä tulikukkia, kuten tummaa tulikukkaa.
Ukontulikukka (Verbascum thapsus) on vanha ketokasvi, jolla on tiedetty olevan monenlaisia käyttötarkoituksia: kukista on voinut tehdä muun muassa juotavaa uutetta.
Kukilla on myös sanottu olevan rintakipua parantavia vaikutuksia, ja sitä on käytetty keuhkokuumeen, keuhkoputkentulehduksen ja myös tavallisten flunssien parantamiseen.
Ukontulikukan siemeniä on käytetty nukutusaineena, sillä niillä on huumaava vaikutus. Perimätiedon mukaan siemeniä voi heittää kalalampeen, jolloin ne huumaavat kalat ja ne voidaan kerätä lammesta käsi.
Ukontulikukkaa kutsutaan myös Notre Damen kynttiläksi ja Pyhän Janin kynttiläksi, koska sitä on käytetty soihtuna. Sen varsia on käytetty lamppujen korvikkeena siten, että ne on ensin kastettu taliin tai muuhun rasvaan.
Ukontulikukka on luonnonvarainen kasvi, joka ilmestyy sattumanvaraisesti milloin mihinkin. Se on kaksivuotinen, ja kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja kukkii vasta toisena vuotena