Taidenmuseon iso sinisävyinen sali, seinillä arvokkaita tauluja.

Päivitetty: 3.5.2024

Tervetuloa taidemuseoon!

Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden. Sen omia kokoelmia esitellään nk. Heinola-galleriassa. Koska tila on pieni, valikoimaa vaihdetaan pari kertaa vuodessa. Lisäksi talossa on pysyvästi esillä Ministeri P. J. Hynnisen Taidesäätiön kirjasto (n. 4000 nidettä) sekä kokoelmat Spranger ja Henry Lönnfors, jotka esittelevät eurooppalaista posliinia 1700-1900-luvuilta.

Heinolan taidemuseo sijaitsee 1830 valmistuneessa kauppias Alexander Toropoffin (1790–1852) empiretalossa. Sen rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836). Hänelle ominaisia piirteitä ovat ruusu- ja laakerinlehtikoristeet, joita on sekä ikkunoiden että sisäovien koristeena.

Talo on toiminut kotina, hotellina, kouluna ja teollisuustilana. Se korjattiin 1985–86, minkä jälkeen siitä tuli käsityöläistalo. Korjauksessa palautettiin sisätila mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Salin ja päätyhuoneen kattojen alkuperäiset kattomaalaukset puhdistettiin ja täydennettiin. Vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

Näyttelyt 2024

12.5.-22.9. Arvid Liljelund – Kertovat kuvat.

Arvid Liljelund: Kellonvaihto, 1880, öljy. Yksityisomistuksessa

Liljelund maalasi tarkkoja kansatieteellisiä kuvauksia talonpoikaistupien sisustuksesta ja kansanpukuja käyttävistä ihmisistä. Hän teki maalausretkiä erityisesti ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikolle. Liljelund vietti kesiään pääosin synnyinseudullaan Uudessakaupungissa, mutta poikkesi myös mm. Heinolan kylpylään kausina 1893 ja 1894 maalaten maisemia maksaakseen ylläpitonsa ja toimeentulonsa. Näistä maalauksista kaksi kuuluu nykyään Heinolan taidemuseon kokoelmaan.

Laatukuvien ohella Liljelund maalasi lähes 300 muotokuvaa ja niiden ajallinen painopiste osuu 1880–90-luvuille. Muotokuvaus oli Liljelundille ennen kaikkea keino elättää itsensä.  Hän kiersi paikkakunnilla tarjoamassa palvelujaan ja tilauksen saatuaan käytti usein valokuvaa apunaan, joko mallin lepohetken aikana tai maalatessaan vainajan muotokuvaa. Hänen asiakaspiirinsä koostui enimmäkseen uudesta 1870-luvulla rikastuneesta keski- ja yläluokasta. Maalausten tarkka viimeistely heijastaa tilaajakunnan makua. Työn korkean laadun takeena oli yksityiskohtien rikkaus ja näkyvän todellisuuden tallentaminen valokuvantarkasti.

12.5.-22.9. “Minun pukuni” – kansallispukusuhteita yhteistyössä Heinolan Kalevalaiset Naiset ry:n kanssa taidemuseon Heinola-galleriassa

Itä-Hämeen puvun tykkimyssy. Kuva: Silvi Kaarakainen

23.9.-31.12. taidemuseo remontissa

21.1.-10.3. Viisikon paluu. Hartman, Hietanen, Kardén, Koskela, Lanu – Markku Villikan kokoelmasta

24.3.-21.4. Ystävyydellä. Heinolan Taidemuseon Ystävät ry:n hankintoja vuosien varrelta

Tulevat tapahtumat

Etusivu