Entinen moottorirata mullistuu nyt upouudeksi asuinalueeksi pk-seudulle – "Käärmetalo saanut inspiraatiota Käpylästä"

Aikoinaan täällä kävi melkoinen kilpa-autojen moottoreiden pauhe. Nyt ääntä pitävät kilpureiden sijasta vain työmaakoneet.

Reilussa parissa vuodessa Vantaan Keimolan entisen moottoristadionionin paikalle on noussut useita kerrostaloja.

Ja lisää on luvassa: asuntoja rakentuu lähivuosina yhteensä 2 500 hengelle.

Menneisyyttä ei uudella Keimolanmäen asuinalueella unohdeta. Useiden persoonallisten rakennusten pääsisäänkäynneillä komeilee moottoriurheiluhistoriaan liittyvä valokuvasuurennos. Kadunnimiksi tulee esimerkiksi Ajolenkki, joka on vanhan radan osa, ja Saunalenkki, joka oli sen kaarteen nimi, jossa oli makkaramainos. Taloyhtiöitä on nimetty muun muassa Vantaan Maalisuoraksi ja Vantaan Circuitiksi.

Alueelle luodaan myös Ruutulippu-puisto sekä Lincolninaukio, radan perustajan Curt Lincolnin kunniaksi.

Lincolninaukion aurinkoisella työmaalla käy nyt vilske, kun sinne kyhätään hulevesijärjestelmää. Vantaan aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala näyttää, mitä tähän "alueen sydämeen" tulee.

– Aukion pohjoislaidalle asemakaava mahdollistaa kaupan, mutta sen tulo edellyttää riittävää asukaspohjaa. Aukion laidalle rakennetaan lähivuosina myös päiväkoti ja alakoulutiloja. Tuolla kauempana näkyy entinen moottoriradan valvontatorni. Se kunnostetaan valo- ja ääniteokseksi osana aukion rakentamista, kun alueen pohjoisosan asuintalot ovat valmiit.

Aukion vieressä kiemurtelee Keimolanmäen selkäranka, Käärmetalo, josta on vajaa puolet koossa: massiivinen rakennuskompleksi mutkittelee 4–12-kerroksisena Hämeenlinnanväylän varressa ja suojelee asuinaluetta moottoriväylän ääniltä.

– Käärmetalo on saanut inspiraatiota Käpylässä Mäkelänkadun varrella sijaitsevasta vanhasta talosta, Kujala paljastaa.

Ensimmäiset asukkaat asettuivat Keimolanmäkeen maaliskuussa 2016. Didi-labradorinnoutajan kanssa kävelevä Jussi Salli muutti Käärmetaloon Tapulikaupungista saman vuoden elokuussa. Kivistössä aiemmin asunut Salli halusi palata tuttuihin ulkoilumaisemiin.

– Keimolanmäessä on erittäin mukava asua, koska luonto on lähellä. Liikenneyhteydetkin ovat hyvät: työmatka täältä Kivistön aseman kautta Ilmalaan kestää vain parikymmentä minuuttia, it-ammattilainen kertoo.

Tähän mennessä alueelle on rakennettu noin 550 asuntoa, jotka ovat lähinnä vuokra- ja asumisoikeuskämppiä ja keskimäärin 50-neliöisiä. Niihin on muuttanut paljon nuorta väkeä ja eläkeläisiä.

Kotihoitoyrittäjä Piia Repo pitää kotitoimistoa 70 neliön huoneistossa Lincolninaukion kupeessa. Puolitoista vuotta sitten Keimolankaarelle muuttanut Repo kaipasi Töölön hälinästä rauhallisempaan paikkaan.

– On viihdytty täällä. Alkujaan itäsuomalaisena sitä kaipaa tiettyä rauhaa, tyttärensä kanssa asuva Repo kuvailee.

Asuntojen äänieristys on niin tehokas, etteivät työkoneiden äänet juuri häiritse.

Repo kiittelee alueen liikenneyhteyksiä: Kivistön asema sijaitsee noin 800 metrin päässä Keimolanmäen eteläreunasta ja bussikin alueelle kulkee. Sen sijaan palveluita hän vielä kaipaa, ja parkkipaikkojakin voisi olla enemmän. Lähin ruokakauppa löytyy parin kilometrin päästä. Palvelutilanne paranee selvästi lähivuosina, kun lähistöllä avautuu uusi ostoskeskus.

Keimolanmäki on vielä hyvin keskeneräinen, mutta sillä on potentiaalia kehittyä hyvinkin kaupunkimaiseksi ympäristöksi, Kujala summaa.

– Keimolanmäki on kuin satelliittikaupunki Suur-Kivistössä. Kivistö on kuin Suomi pähkinänkuoressa. Täältä löytyvätjoet, metsät, tiet ja asunnot, mutta toistaiseksi useimmat asukkaat joutuvat käymään muualla töissä, Kujala kiteyttää.