Syksy: Syy punaisten väriaineiden syntyyn ei tutkijan mukaan ole täysin selvä, mutta ilmiöstä on olemassa erilaisia teorioita.
Punertuneita pihlajia sekä keltaisina ja punaisina hehkuvia haapoja.
Luonto on viime aikoina tarjonnut upeita ruskan värejä ja niitä on ihasteltu myös eri puolella Helsinkiä. Mutta miten ruska oikeastaan syntyy?
Ruska alkaa syntyä, kun puut huomaavat päivien lyhentyvän ja alkavat varustautua talveen. Päivien lyhentyessä puut alkavat hajottaa ja varastoida itseensä tärkeitä aineita, joita niillä on lehdissään.
– Puut ottavat talteen esimerkiksi lehtivihreän ainesosia, kuten typpeä. Koska typpiravinteita on maaperässä vähän, puiden kannattaa säästää sitä, kertoo kasvifysiologi ja professori Kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta.
Kun puiden lehdissä oleva lehtivihreä hajoaa, niissä jo olevat keltaiset väriaineet – karotenoidit – pääsevät esiin ja lehdet alkavat kellertää.
Keltaisen lisäksi ruskan väreihin kuuluvat punaisen sävyt. Punaiset väriaineet – antosyaanit – syntyvät puissa vasta syksyllä. Syy punaisten väriaineiden syntyyn ei Fagerstedtin mukaan ole täysin selvä, mutta ilmiöstä on olemassa erilaisia teorioita.
Ensimmäisen teorian mukaan punaisen värin synty johtuisi lehden solujen stressireaktiosta.
– Lehden solut stressaantuvat loppukesästä, kun sieltä viedään varastoaineet, Fagerstedt sanoo.
Toinen teoria punaisen värin synnylle on se, että puut suojautuisivat värin avulla esimerkiksi tuhohyönteisiä vastaan. Asiaa on Fagerstedtin mukaan tutkittu ainakin Pohjois-Amerikassa.
– Siellä on havaittu ihan selkeä ero, että tuhohyönteiset hakeutuvat puihin, jotka eivät tee komeita ruskan värejä.
Ruskan ilmenemisessä voi olla paikoin isoja eroja. Saman kaupungin sisällä voi nähdä vielä valtaosin vihreitä sekä jo kauttaaltaan kellastuneita tai punertuneita saman lajin puita. Fagerstedt huomauttaa, että puut ovat yksilöitä ja ruska voi olla eri vaiheessa jopa samassa puussa.
– Isossa puussa yksittäiset lehdet ovat erilaisissa olosuhteissa. Puun ala- ja sisäosissa olevat lehdet ovat vähän suojatumpia kuin lehdet, jotka ovat korkealla latvassa ja saavat kaikkein eniten aurinkoa ja ovat alttiita tuulelle. Ne ovat varmasti stressaantuneempia näin syksyllä ja tekevät enemmän antosyaaniväriaineita, Fagerstedt sanoo.
Loisteliaan ruskan kannalta otollisin sää on Fagerstedtin mukaan aurinkoinen, sopivan lämmin ja riittävän kostea. Kova kuivuus ja yöpakkaset saavat puut pudottamaan lehtensä nopeasti.
Pääkaupunkiseudulla ruska on Fagerstedtin mukaan usein parhaimmillaan syys- ja lokakuun vaihteessa.
– Lokakuussa alkaa tulla jo kylmä ja lehdet putoavat, Fagerstedt toteaa.