Juuri rapatut seinät hohtavat valkoisina, tiilenpunainen katto on tuliterä ja terassin perustuksen alkuperäiset graniittikivet seisovat sotilaallisen suorassa.
Yli satavuotias Träskändan kartano näyttää vihdoin siltä kuin Espoon arvokkaimpiin kuuluvan rakennuksen kuuluukin.
Noin 2,6 miljoonaa euroa maksanut ja puolitoista vuotta kestänyt julkisivuremontti saatiin päätökseen juhannuksen alla.
Remontissa uusittiin täysin vesikatto, julkisivut, ikkunat, sadevesiputket ja -viemärit, pääsisäänkäynnin oviportaali sekä eteläpuolen graniittiterassi. Lisäksi itäpuolelle rakennettiin uusi, esteetön sisäänkäynti.
Träskändan kartano puistoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Satavuotiaan, suojellun rakennuksen remontointi on ollut haastava projekti, kertoo Helsingin Uutisten sisarlehti Länsiväylä.
– Huomattavasti työllistävämpi ja hitaampi kohde kuin tavanomainen korjauskohde. Työvaiheet on pyritty tekemään vanhaa kunnioittaen ja aikaa on pitänyt jättää myös alta paljastuneiden vanhojen rakenteiden tutkimiselle, kertoo rakennuttajainsinööri Arvo Pount Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksesta.
Osa kartanorakennuksen rungosta on pystyhirsirakennetta, jota on jätetty näkyviin sisäpuolelle. Pasi Rahikka
Vaikka Träskändassa on aikoinaan juhlinut aikansa kermaa tsaarista lähtien, esineitä rakennuksen kätköistä ei enää löytynyt. Espoon kaupunginmuseo dokumentoi kuitenkin remontissa esiin tulleita rakenteita ja esimerkiksi seinäkerrosten alta löytyneitä tapetteja.
Nykyinen kartanorakennus on valmistunut vuonna 1921 ja ehti ennen remonttia rapistua silminnähden huonoon kuntoon, vaikka sitä on korjattu aiemminkin.
Isoja yllätyksiä, kuten laajoja kosteusvaurioita, remontissa ei kuitenkaan tullut vastaan. Osa kartanorakennuksen rungosta on tiilimuurattua, osassa on pystyhirsirakenne, joka on Pountin mukaan harvinainen.
Jos kiinteistönhuolto toimii, rakennus kestää seuraavat 100 vuotta.
Arvo Pount, Tilapalvelut
– Osa hirsistä oli alapäästä lahoja ja niitä on uusittu tai kengitetty, erityisesti rakennuksen itäpäässä. Alkuperäinen pystyhirsirakenne on kuitenkin säilytetty, Pount selvittää.
Kartanon sisätiloissa on jäljellä alkuperäisiä rakenteita. Sisäpuoli vaatii kuitenkin täydellisen peruskorjauksen ennen kuin kartano voidaan ottaa käyttöön. Pasi Rahikka
Remontissa on pyritty kunnioittamaan vanhoja rakenteita ja rakennustapoja. Esimerkiksi uuden ulkorappauksen ja vanhan hirsiseinän välissä on olkiruokoa, jotta seinärakenne pysyisi hengittävänä. Muovisia kosteussulkuja ei ole käytetty missään. Ulkoseiniin lisättiin myös korjausilmaventtiilejä rakennuksen painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseksi.
Vanhat ikkunat olivat niin huonokuntoisia, että ne uusittiin kaikki. Perinteiset puiset ikkunat tilattiin vanhoihin ikkunoihin erikoistuneesta yrityksestä Virosta.
Pohjoispuolen pääsisäänkäynnin ovi on alkuperäinen. Sitä ympäröivä portaali on korjattu konservointityönä.
– Myöhemmin tehdyt pinnat poistettiin ensin varovasti ja tutkittiin sekä sen alle jääneitä että aikakaudella käytettyjä värejä. Uusi sävy valittiin niiden perusteella, Pount kertoo.
Eteläpuolen suuren kiviterassin kivirakenteet purettiin kaikki ja aseteltiin uudestaan paikoilleen. Niiden päälle rakennettiin uusi kansi ja kaiteet.
Kaikki rakennuksen ikkunat jouduttiin uusimaan. Uudet puiset ikkunat tilattiin perinteisiin ikkunoihin erikoistuneesta yrityksestä. Pasi Rahikka
Kartono on nyt ulkokuoreltaan sekä kaunis että toimiva. Pount uskoo, että tällä korjauksella selvitään pitkään.
– Jos kiinteistönhuolto toimii, rakennus kestää seuraavat 100 vuotta, hän lupaa.
Valmis kartano ei kuitenkaan ole. Sisätilat vaativat täydellisen peruskorjauksen ennen kuin rakennus voitaisiin ottaa käyttöön.
Vanhainkotitoiminnan peruna asuinkerroksissa on useita huonokuntoisia wc- ja keittiötiloja ja alkuperäisiä isoja huoneita on jaettu pienemmiksi. Sähkö-, vesi- ja viemärilinjat ovat uusimisen tarpeessa, samoin lattia ja väliseinät.
Rakennuksen kellarin kiviperustuksissa on käytetty kreosoottia sisältävää pikisivelyä, joka on yleinen vanhojen rakennusten kosteuseriste. Kreosootti on terveydelle vaarallinen, syöpää aiheuttava yhdiste, jonka käyttö on nykyään kiellettyä.
Tutkimuksissa sisätiloista on löydetty viitteitä myös mikrobiongelmista.
Nämä kaikki pitäisi tutkia ja korjata ennen kuin sisätiloja voisi luovuttaa edes lyhytaikaiseen käyttöön, sanoo Tilapalvelut-liikelaitoksen vuokrauspäällikkö Jani Lundell.
– Emme esimerkiksi tiedä, voiko kreosoottia kulkeutua rakenteista huoneilmaan. Se pitäisi selvittää ja pikisively todennäköisesti joko kapseloida tai purkaa, Lundell sanoo.
Rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan pääsisäänkäynnin portaali on korjattu konservointityönä. Sävy on valittu vanhojen mallien perusteella. Pasi Rahikka
Kartanon sisätilojen peruskorjaukselle ei toistaiseksi ole aikataulua tai päätöstä. Espoon kaupunki ei ole halunnut ryhtyä korjaukseen ennen kuin kartanolle on löydetty käyttäjä, eikä käyttäjää ole löytynyt.
– Kaupunki neuvottelee mielellään mahdollisten käyttäjien kanssa, ja heidän osallistumisestaan sisätilojen korjauksiin, Lundell sanoo.
Varovaisenkin arvion mukaan sisätilojen peruskorjaus maksaisi useita miljoonia euroja.
Arvokkaan rakennuksen säilymisen kannalta sisätilojen korjauksella ei Lundellin mukaan ole kiirettä nyt kun ulkovaippa on saatu kuntoon ja se pitää kosteuden ulkopuolella.
– Jossain vaiheessa sisätilojen korjaus varmasti tulee eteen, hän toteaa.
