Joulu meillä ja muualla

Löytyykö yhtään ihmistä, jolle joulu olisi täysin merkityksetön asia? Pakanallisesta talvipäivänseisauksen perinteestä kasvoi harras juhla, jota nykyään vietetään lähes kaikkialla maailmassa. Osalle joulu on kuin kesä keskellä talvea, osalle sillä on vahva kristillinen merkitys.

Sekä uskonnollisena että pakanallisena juhlana joulun sanoma länsimaissa on kaikille hyvin samanlainen. Se on läheisyyttä, välittämistä, valoa pimeyteen, rauhoittumista ja hyvän jakamista. Vaikka joulu tänä päivänä on myös kaupan juhlaa, ei sen perusmerkitys ole vähentynyt.

Joulu on vuoden tärkeimpiä juhlia, eikä vain joulunpyhät vaan koko joulunaika, joka alkaa ensimmäisestä adventista päättyen Nuutin päivään 13. tammikuuta. Vanhan sanonnan mukaan ”Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Nuutti joulun vie.”

Ennen vanhaan uskottiin, että kaiken ulkoisen piti olla valmista 21. joulukuuta, Tuomaan päivänä. Apostoli Tuomas Kaksosen tehtävänä oli tuoda kristikunnalle joulun juhlaa ja rauhaa. Tuomaan päivän ja jouluaaton välissä olevaa aikaa kutsuttiin pesäpäiviksi. Tähän ajanjaksoon sisältyy talvipäivänseisaus, jolloin aurinko pysyy kolme päivää pesässään.

Ennen vuotta 1774 joulupyhiä oli neljä: 27.12. apostoli Johanneksen päivä ja 28.12. viattomien lasten päivä, joka edelleenkin on kalenterissamme Betlehemin lastenmurhan muistoksi. Kuningas Kustaa III päätti aateliston ja porvariston painostuksesta tiputtaa kaksi pyhää joulusta pois, etteivät palkolliset laiskistuisi liikaa.

Kristinusko on ottanut ensimmäisen joulupäivän 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäpäiväksi, vaikka oikeaa syntymäpäivää ei varmuudella tiedetä. Syntymävuosikin poikkeaa ainakin muutamalla vuodella ajanlaskumme nollapisteeksi valitusta Jeesuksen syntymästä.

Kristityt halusivat kuitenkin ajoittaa joulun lähelle talvipäivänseisausta, joka on joulukuun 21. tai 22. päivä. Antiikin Roomassa tuona ajankohtana vietettiin voittamattoman auringon juhlaa, Saturnaliaa, ja germaanit kutsuivat omaa juhlaansa Yuleksi. Talvipäivänseisausta on joidenkin lähteiden mukaan vietetty ainakin 4 000 vuotta.

Hyvää joulua

Suomalaista joulua sävyttävät pakanallisen talvipäivänseisauksen juhlallisuudet ja kristilliset perinteet. Vaikka kaupoissa joulu alkaa näkyä ja kuulua jo marraskuussa, suomalaiset laskeutuvat jouluun vasta aattona, Turun joulurauhan julistuksen myötä kello 12. Toki jouluun virittäydytään jo ensimmäisestä adventista alkaen ja tavallaan itsenäisyyspäivän juhlistus joulukuun 6. päivä mielletään osaksi talven kirkkainta juhlakautta.

Suomalaiseen jouluun kuuluvat kynttilät ja lyhdyt tuomaan valoa ja lämpöä pimeimpään vuodenaikaan jo 1800-luvulta lähtien. 2000-luvulla ovat erilaiset valonauhat yleistyneet ja osin korvanneetkin perinteiset kynttilät.

Joulukuusi on löytänyt tiensä suomalaisiin koteihin Saksasta, jossa ensimmäinen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419. Ensin joulukuuset ripustettiin katosta roikkumaan, mutta kyllä ne sieltä aika pian laskeutuivat lattiatasolle.

Satumaailma ja uskonto yhdistyvät joulunvietossa sopuisasti, jouluunhan olennaisesti kuuluvat niin joulupukki ja tontut kuin enkelit ja seimiasetelmat. Punainen, vihreä, valkoinen, hopea ja kulta mielletään joulun väreiksi.

Joulumusiikilla on suuri merkitys joulunvietossa. Vaikka osalla ihmisistä kauppakeskuksissa soitettava joulumusiikki kyllästyttää jouluun mennessä, ei se vähennä perinteisten eikä uudempienkaan joululaulujen merkitystä.

Joulukonsertit ja kirkkojen kauneimmat joululaulutilaisuudet täyttyvät illasta toiseen kuuntelijoista ja yhteislaulajista. Musiikin ja joulukirkkojen kautta haetaan joulutunnelmaa ja syvennytään joulun sanomaan. Joulu pyhitetään perheelle ja läheisille, yhdessäololle, ylensyömiselle ja rauhoittumiselle.

Miten muualla

Joulua vietetään maapallon kaikilla mantereilla. Mitä kauemmas länsimaista mennään, sitä pienemmäksi joulun kristillinen merkitys muuttuu. Joulunviettotapoja ja perinteitä on lähes yhtä paljon kuin maailmassa on maita. Ehkä eniten yhtäläisyyksiä on pohjoismaisilla jouluperinteillä.

God jul
Maailman mittakaavassa katsottuna ruotsalainen joulu ei juurikaan poikkea suomalaisesta. Yhdeksi eroksi mainitaan glögi, että se Suomessa olisi alkoholiton ja Ruotsissa alkoholillinen. Hm, ehkä vähän täytyy tätä mahdollista eroa sulatella. Joulupuurosta mantelin saanut saa Suomessa esittää toivomuksen, Ruotsissa hän pääsee vuoden sisällä naimisiin.

God jul
Norjalaiset piilottavat jouluna luutansa, etteivät noidat ja pahat henget niitä varasta lentopuuhiinsa. Lisäksi he laittavat joulupuurolautasia puutarhaan tonttuja varten, saadakseen seuraavana vuonna paremman sadon. Norjalaiseen joulupöytään kuuluu ehdottomasti kala.

God jul
Tanskalaisia pidetään Euroopan innokkaimpina joulujuhlijoina, ihan jouluhöpsöinä. Aidoimmillaan tanskalainen joulu on vanhanaikainen, perinteitä noudatetaan tarkkaan. Yksi erityispiirteistä ovat joulukuuset, joita kasvatetaan vientiinkin. Joulun aikaan luistellaan jääkentillä joulumusiikin ja jouluvalojen tunnelmassa. Oma tonttu Nisse saa paljon ruokalahjoja pysyäkseen onnellisena ja iloisena. Tanskalaiset luulevat, että joulupukki asuu Grönlannissa.

Glaedelig jul
Islannissa joulupojat, joita myös joulutontuiksi kutsutaan, eivät ole mitään hyvän tahdon lähettiläitä. He kyllä jakavat lahjat ikkunalle jätettyihin kenkiin hyvissä ajoin ennen joulua, mutta sen jälkeen alkaakin kepposteluaika, joka loppuu vasta loppiaisena. Tontut, joita jonkin laskelman mukaan on yhdeksän, toisen 13, on nimetty tekemiensä kepposten mukaan. Pahankurisiin Jolarsveinar-tonttuihin kuuluvat muun muassa Ovenpaiskoja, Makkarakoukku, Gluggagägir (ikkunasta kurkistelija) ja Kynttilänkärttäjä.

Meríkurisumasu
Japanissa joulu ei ole kansallinen juhlapyhä. Ne, jotka sitä viettävät, syövät jouluateriansa KFC (Kentucky Fried Chicken) -ruokaketjussa. 70-luvulla ketjun joulukampanja saavutti mittaamattoman suosion ja siitä syntyi japanilainen jouluperinne.

Mele kalikimaka
Joulu rantautui Havaijille, Yhdysvaltojen aurinkoisimpaan osavaltioon jo 1800-luvun alkupuolella. Sitä juhlitaan isosti koko joulukuun kestävissä juhlissa, joista ei ilotulituksia, paraateja ja ukuleleilla säestettyjä joululauluja puutu. Honolulu on todennäköisesti ainoa paikka maailmassa, jossa joulupukkikin on niin rento, että saapuu juhlapaikalle delfiinien vetämässä kanootissa punaiseen saronkiin, sandaaleihin ja Havaiji-paitaan pukeutuneena.

Veselé vianoce
Talon vanhimman miehen kuuluu heittää lusikallinen loksa-jälkiruokaa kattoon Slovakiassa. Mitä tiukemmin se kattoon tarttuu, sitä parempi.

Joyeux noël
Ranskalaisten joulupukki Papa Noël, asuu peräti taivaassa asti ja hän laskeutuu sieltä savupiipun kautta jakamaan lahjat jouluyönä. La Reveillon on myöhäinen päivällinen, joka nautitaan vasta jouluyön messun jälkeen keskiyöllä.

Fröhe weihnachten
Itävallassa joulua vietetään hyvin samalla tavalla kuin Suomessa. Itävaltalaiset ovat uskonnollisia ja se myös näkyy joulunvietossa. Pedon kaltainen paholaisolio Krampus on yksi itävaltalaisista joulunajan erikoisuuksista. Krampus on joulupukin pahansuopainen apulainen, joka kulkee kaduilla ja pelottelee lapsia ketjuin ja kelloin. Joulupukki palkitsee kiltit lapset, Krampuksen sanotaan nappaavan tuhmat lapset säkkiinsä.

Merry Christmas
Amerikkalaisten joulujuomana on glögin tilalla munatoti eggnog, joka on miedosti alkoholipitoinen maito- tai kermapohjainen juoma. Amerikkalaisen joulun merkittävin omituisuus on valtaisat mittasuhteet saanut naapureiden keskinäinen kilpailu mahtavimmasta jouluvalaistuksesta. Santa Claus tulee savupiipun kautta jakamaan joululahjat jouluyönä, varsinainen joulu on joulupäivänä. Heti sen jälkeen alkaakin arki.

Feliz navidad
Venezuelan Caracasissa ihmiset menevät varhain jouluaattona joulukirkkoon rullaluistellen. Miksi näin, sitä he eivät kerro. Perinne on niin suosittu, että kaupungin kadut suljetaan autoilta. Kirkosta rullaluistellaan kotiin jouluaterialle, joka myöskään ei ole niin perinteinen: tamales on maissijauhoista tehty lettu, joka täytetään lihalla ja kypsennetään höyryssä.

Srozhdestvom kristovym
Ukrainassa joulukuuset koristellaan hämähäkin seiteillä. Perinne juontaa juurensa köyhistä ukrainalaisista perheistä, joilla ei ollut varaa joulukoristeisiin. Nykyään hämähäkin seitit eivät ole aitoja, vaan kaupasta ostettuja eri värisiä ja kimaltavia seittejä. Joulupöytä asetetaan olkien päälle muistuttamaan Jeesuksen syntymään liittyvästä kaukalosta.

Schastlivogo rozhdestva
Venäjällä katolista joulua vietetään 25.12. ja ortodoksista joulua 7.1. Meidän jouluamme vastaava juhlinta on tammikuun 7. päivä, joka juliaanisen kalenterin mukaan on Jeesuksen syntymäpäivä. Pakkasukko jakaa lahjoja lapsille yhdessä lapsenlapsensa Lumineidon kanssa. Uuden vuoden aattona koristellaan joulukuusi ja uuden vuoden samppanjamaljoja kohotellaan joka täysi tunti aina siitä lähtien, kun uusi vuosi Venäjän Kaukoidässä alkaa. Uusi vuosi on Venäjällä vuoden tärkein juhla.

Juullimi pilluarit
Eskimoiden kotimaassa syödään meidän näkökulmasta katsottuna hyvin erikoisia jouluruokia. Mattak on raakaa valaannahkaa, jota tarjoillaan valaanrasvan kanssa. Kiviak puolestaan on hylkeennahkaan täytetyistä 500 kuolleesta ruokkilinnusta tehty herkku, joka jätetään käymään seitsemäksi kuukaudeksi. Maistuis varmaan sullekin!