Kauniaisten vanhin huvila on myytävänä: ”Joku lapsiperhe saisi muuttaa sisään”

– Täällä on aina asunut paljon lapsia. Tämän talon kynnyksistä näkee, että pienet jalat ovat juosseet täällä 118 vuoden aikana, kertoo Iltalehdelle Villa Heikelin nykyinen omistaja Kim Weckström.

Aivan ensimmäiset lapset muuttivat taloon heti sen valmistuttua, kesäkuussa 1903. He olivat huvilan suunnittelijan, rakennusmestariarkkitehti Elia Heikelin neljä lasta.

Suunnittelija itse ehti nauttia rakennuksesta vain yhden kesän. Hän sai uransa katkaisseen sairauskohtauksen seuraavana talvena.

Heikelin sairastuttua talo siirtyi Fanny-vaimon hallintaan ja tämän menehdyttyä vuonna 1913 Villa Heikel tuli pariskunnan toiseksi nuorimman pojan, tuolloin vain 21-vuotiaan Kaarlo Heikelin omistukseen. Kaarlo kunnosti kesähuvilaksi suunnitellun talon talviasuttavaksi ja se sai muun muassa sisävessan ja -suihkun.

Kaarlon kaksilapsisen perheen muutettua muualle talo vasta täyttyikin pienistä ihmisistä. Silloin, vuonna 1924, vuokralaiseksi asettui sairaanhoitaja Märtha Grönvik-Blomberg, joka perusti taloon hengitysvaivoista kärsivien lasten toipilaskodin. Sen aikana talo majoitti parhaimmillaan parikymmentä pientä potilasta kerralla.

Seuraavaksi talossa aikuistuivat yksityislääkäri Holger Törnrothin ja tämän Ethel-vaimon lapset. Perhe muutti Villa Heikeliin vuokralle vuonna 1945 ja he ostivat rakennuksen yhdeksän vuotta myöhemmin.

Seuraavan kerran Villa Heikel vaihtoi omistajaa vasta vuonna 2004, jolloin sen ostivat nykyiset omistajat, Kim Weckström ja hänen avopuolisonsa Saara Rastio.

– Ihastuimme taloon nopeasti ja yks kaks huomasin, että olimmekin jo remppaamassa sitä, Weckström kertoo.

Pari vuotta kestäneen sisätilojen peruskorjauksen jälkeen talo sai taas nauttia vilkkaasta elämänmenosta viisilapsisen uusperheen vallatessa sen kahdeksan huonetta.

Suuri remontti

Kun Weckström perheineen osti Villa Heikelin, talo oli siinä kunnossa, johon se oli remontoitu Törnrothien muuttaessa taloon 1940-luvulla. Peruskorjauksen aikana se kunnostettiin ja nykyaikaistettiin ensin sisätiloiltaan ja joitakin vuosia myöhemmin myös ulkopinnoiltaan.

Teknisestä modernisoinnista huolimatta rakennus on säilytetty mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena. Julkisivu kattoineen, ikkunoineen, ovineen ja verhouksineen on yhä samanlainen kuin rakennuksen valmistumiskesänä 1903. Ilman lupaa ulkokuoreen ei muutoksia saa tehdäkään, sillä rakennuksen julkisivu on Museoviraston suojelema.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Sisätiloja saisi muuttaa, mutta Weckström kertoo, että perhe on halunnut säilyttää vanhan huonejärjestyksen sellaisenaan, lukuun ottamatta alakerroksen märkätiloihin tehtyjä muutoksia. Lähes kaikkien tilojen tapetit ja maalit on valittu yhteistyössä museoviraston asiantuntijan ja sisustusarkkitehdin kanssa, jotta ne vastaisivat alkuperäistä tyyliä.

– Olen elänyt läpi elämäni pääsääntöisesti vanhoissa taloissa, mutta tämä on täysin poikkeuksellinen rakennus sekä ulkonäöltään että tunnelmaltaan. Se johtuu varmaan siitä, että talo oli ainutlaatuinen jo silloin kun se syntyi. Heikel rakensi selvästi jotain omaa ja itsensä näköistä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Suunnittelija toteutti siihen aikaan hyvin moderneja ratkaisuja sekä talon pohjaratkaisussa että julkisivusuunnitelmassa.

– Erityisesti nämä isot ikkunat ja valon lankeaminen niistä eri kulmista eri vuorokaudenaikoina tekevät tämän sellaiseksi, että täällä tuntee asuvansa keskellä luontoa.

Kevään kukkaloisto

Taloa ympäröi edelleen puistomainen metsämaisema, vaikka reilun sadan vuoden aikana alueen rakennuskanta onkin tiivistynyt.

Pihapiirissä aiemmin olleet hyötypuutarha, rantasauna ja uimahuone ovat kadonneet aikojen saatossa, mutta vanhan suuren ruusutarhan muurit ovat edelleen pystyssä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Edellinen asukas Holger Törnroth oli lääkärin ammattinsa lisäksi innokas kasvitieteteilijä. Hän istutti Eckeröstä tuomiaan luonnonkukkia Villa Heikelin lähiympäristöön: kevätesikoita, idänsinililjoja, mukulaleinikkejä, kevättähtiä ja käenrieskoja. Sini- ja valkovuokkojen lisäksi ne kukkivat vieläkin keväisin puutarhassa ja talon metsiköissä.

Tohtori Törnroth oli myös innokas luonnonlääketieteen kannattaja. Nykyisen omistajan muuttaessa taloon kellari oli täynnä lasipurkkeihin säilöttyjä lääkeyrttejä, joiden etiketit löytyivät edelleen hyllykköjen reunoista.

Historiallista arvoa

Talon autenttisen ilmeen säilyttäminen on merkittävä teko, sillä Villa Heikelin historiallinen arvo on suuri. Sen alkuperäinen isäntä oli uransa päättyessä Suomen tunnetuin rakennusmestariarkkitehti, joka suunnitteli ja toteutti Helsingin keskustan merkittävimpiä liikerakennuksia. Hänen käsialaansa on myös pääministerin virka-asunnon Kesärannan ensimmäinen muutostyö, jossa se sai komean torninsa sekä kaksi kuistiaan.

Heikel oli perustamassa Kauniaisten huvilakaupunkia. Hän osti vuonna 1901 yhdessä rakennusmestari Emil Lindstedtin kanssa Gallträskin rannalta maata, josta lohkottiin tontteja kesähuviloille. Villa Heikel on alueelle ensimmäisenä noussut huvila.

Se edustaa suomalaisen jugend-arkkitehtuurin alkuvaihetta. Heikel suunnitteli sen itselleen ja perheelleen, ja se poikkeaa tyylillisesti hänen aiemmin suunnittelemistaan huviloista.

Villa Heikelin julkisivussa on jugendille tyypillistä epäsymmetrisyyttä ja aikaansa nähden poikkeuksellisen suuret ja monimuotoiset ikkunat. Erityisen vaikuttavat ovat olohuoneen ja yläkertaan johtavan portaikon ikkunaratkaisut.

Toisin kuin aikaisempien aikakausien rakennuksissa, Villa Heikelin suunnittelussa on tavoiteltu asumismukavuutta ja erityisesti lasten tarpeita. Jugendarkkitehtuurin keskeisiä periaatteita oli siirtyä talojen suunnittelusta kotien suunnitteluun. Se näkyy hyvin Villa Heikelissä.

Alakerrassa on muun muassa suuri olohuone, ruokasali ja keittiö sekä entisiä palvelusväen tiloja. Komea portaikko vie yläkerran makuuhuoneisiin.

Historiaa arvostava perhe

Nyt talo on jälleen lapseton, kun Weckströmin ja Rastion lapset ovat muuttaneet muualle. Pari on valmis luopumaan kodista ja toivoo, että huvilaan löytäisivät pian tiensä uudet pienet jalat.

– Olemme asuneet täällä 18 vuotta ison perheen kanssa, ja nyt olemme jääneet kahden. Totesimme, että olisi korkea aika, että joku lapsiperhe saisi muuttaa sisään.

Weckström toivoo, että villan uudeksi omistajaksi päätyisi perhe, joka osaa arvostaa vanhoja, historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Normaalia omakotitaloa suuritöisempi asuttava Villa Heikel ei hänen mukaansa kuitenkaan ole.

– Viidenkymmenen meitä edeltävän vuoden aikana syntynyt remonttivelka on kuitattu. Nyt tämä on hyvässä kunnossa oleva vanha talo, joka vaatii perusylläpitoa, ei juurikaan muuta, Weckström toteaa.