Suomen historian pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) ja tämän puoliso Sylvi Kekkonen (1900–1974) täyttäisivät ensi vuonna 120 vuotta, jos eläisivät vielä. Juhlavuoden kunniaksi Tasavallan presidentin arkistosäätiö, tuttavallisemmin Urho Kekkosen arkisto on luovuttanut Iltalehdelle sarjan harvinaisia perhekuvia presidentin uran varrelta.

Urho Kekkonen lastenlastensa Sallan ja Timon kanssa syyskuussa 1960. Lapsenlapset olivat presidentin silmäteriä, joille riitti aina aikaa. Erityisesti Timo vietti aikaa niin Tamminiemessä kuin Kultarannassakin. UKK-ARKISTO

Orimattilassa sijaitseva arkisto viettää vuonna 2020 niin ikään juhlavuottaan. Silloin tulee kuluneeksi 50 vuotta arkiston perustamisesta sekä 25 vuotta siitä, kun se avattiin tutkijoiden käyttöön.

Presidentti Kekkonen perusti arkiston sekä itseään että myöhempiä sukupolvia varten. Idea oli syntynyt jo 1960-luvulla. Mallia Kekkonen sai Yhdysvalloista, missä presidentti Richard Nixon oli esitellyt hänelle Rooseveltin presidentinarkiston. Orimattilan Niinikoskella sijaitseva Hovilan tila hankittiin arkiston rakennukseksi vuonna 1970. Kekkosen oli tarkoitus vetäytyä sinne kirjoittamaan muistelmiaan mahdollisen kolmannen presidenttikauden jälkeen. Sopivaa aikaa ei kuitenkaan koskaan tullut. Vakavasti sairas Kekkonen erosi presidentin virasta vuonna 1981.

Sylvi ja Urho Kekkonen saaristossa vuonna 1960. Kekkonen kävi usein kesäisin Kultarannassa ollessaan tapaamassa kalastajia. Sen myötä syntyi jopa aitoja ystävyyssuhteita. Kekkonen rinnasti saariston asukkaat Lapin ja Kainuun syrjäseutujen väestöön, joiden huonojen kulkuyhteyksien parantamiseksi hän oli nähnyt paljon vaivaa. UKK-ARKISTO

Digitalisaation vuosikymmen

Alkavalla uudella vuosikymmenellä UKK-arkisto panostaa erityisesti aineistojen siirtämiseksi digitaaliseen muotoon, jotta se palvelisi paremmin tutkijoita kaikkialla Suomessa. Samalla arkiston tietokantaa kehitetään käyttäjäystävällisemmäksi.

– Asiakaskäynnit Hovilaan tulevat varmasti laskemaan tämän vuoksi, mutta UKK:ta saadaan tarjottua aikaisempaa laajemmalle käyttäjäkunnalle. Orimattila sijaitsee kuitenkin 110 kilometrin päässä Helsingistä, eikä esimerkiksi Rovaniemeltä tai Oulusta poiketa tänne niin vain, arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva kertoo Iltalehdelle.

Hän lisää perään, että arkisto tarjoaa jatkossakin yöpymismahdollisuuden tutkijoille.

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana arkistossa on vieraillut peräti 9 000 vierasta.

Urho ja Sylvi Kekkonen Kultaranta III -veneen kannella kesällä 1964. Taustalla näkyy adjutantti Bo Klenberg. UKK-ARKISTO

Presidentti Kekkosen arkiston lisäksi Orimattilassa säilytetään useiden Kekkosen läheisten, kuten ex-ministeri Kaarlo Hillilän, kauppaneuvos Kalle Kaiharin ja akateemikko Kustaa Vilkunan henkilöarkistoja.

Lähteenkorvan mukaan arkisto kerää myös muistitietoa Urho ja Sylvi Kekkosesta sekä Kalle Kaiharista.

– Vuonna 2020 aloitamme Pohjois-Karjalan läänin edesmenneeseen maaherra Esa Timoseen liittyvän muistitiedon keräämisen, Lähteenkorva kertoo.

Muistitietoa voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen pekka.lahteenkorva (at) ukk-arkisto.fi tai perinteisesti kirjepostilla osoitteeseen UKK-tie 8, 16350 Niinikoski (Orimattila).

Sylvi ja Urho Kekkonen valtiovierailulla Intiassa vuonna 1965. Kekkonen teki presidenttinä ensimmäiset valtiovierailut lukuisiin maihin maailmalla, sillä hänen edeltäjänsä eivät olleet virassa ollessaan juuri Pohjoismaita kauempana käyneet. Tälle Intian-matkalle Kekkonen otti mukaansa suomalaisia liikemiehiä ja lehdistöä. Tavoitteena oli kehittää ulkomaankauppaa. Matkan jälkeen eräs toimittaja ihmetteli, miten Intian kaltainen rutiköyhä maa voisi tehdä kauppaa Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion kanssa. UKK-ARKISTO
Yhdellä äänellä presidentiksi valittu Kekkonen puolisonsa kanssa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Vuosi on 1956. UKK-ARKISTO