Ruotsalaistaiteilija Lars Vilksin äkillinen kuolema pelästytti pilakuvapiirtäjä Ville Rannan. Vilksin tavoin myös Ranta on tehnyt pilakuvia profeetta Muhammedista.

– Heti tuli mieleen, että Vilksin kuoleman taustalla voi olla tappoyritys. Olisi rauhoittava tieto, jos selviää, että kyseessä oli pelkkä onnettomuus, Ranta sanoo.

Vuonna 2015 Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa aseistettu mies hyökkäsi tilaisuuteen, jossa Vilks oli puhujana. Ranta huomauttaa, että lisäksi Vilksin koti oli yritetty aikoinaan polttaa ja taiteilijaan oli kohdistunut monenlaisia uhkauksia.

Eilen sunnuntaina Vilks ja kaksi hänen suojanaan ollutta poliisia kuolivat liikenneonnettomuudessa Ruotsissa. Kyseessä oli siviilipoliisiauton ja kuorma-auton törmäys. Ruotsin viranomaiset tutkivat tapausta. Poliisin mukaan mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että onnettomuus olisi aiheutunut ulkoisen vaikuttamisen seurauksena.

Lue myös
Poliisi Lars Vilksin kuolemasta: ”Mikään ei viittaa ulkopuoliseen vaikuttamiseen”

”Hyvin kokeileva, humoristinen ja omalaatuinen taiteilija”

Vilks nousi kohun keskiöön vuonna 2007, kun hän teki pilakuvan profeetta Muhammedista liikenneympyräkoirana. Taiteilija joutui terroristijärjestön tappolistalle. Vilks oli erilaisten uhkausten ja tappoyritysten takia poliisin suojeluksessa.

Vilksin tavoin Rantakin on uransa aikana piirtänyt pilakuvia profeetta Muhammedista. Tällä hetkellä Ranta tekee pilapiirroksia Iltalehdelle.

Ranta ei koskaan tavannut Vilksiä henkilökohtaisesti, mutta seurasi tämän töitä silloin tällöin. Vilks oli paljon muutakin kuin pilapiirtäjä.

– Vilks teki erikoisia installaatioita ja veistoksia. Hän kävi tekemässä taidetta kotiseutuni lähellä Iissä. Vilks oli hyvin kokeileva, humoristinen ja omalaatuinen taiteilija, Ranta sanoo.

Kohuja profeetta-piirroksista

Ville Ranta tekee tällä hetkellä pilakuvia Iltalehdelle. Arkistokuva. Pasi Liesimaa

Ranta itse joutui profeetta-kohun keskiöön alkuvuonna 2006 piirrettyään Kaltio-lehteen sarjakuvan, jossa kommentoi Tanskan kriisiä. Tanskalainen Jyllands Posten -sanomalehti oli syyskuussa 2005 julkaissut pilakuvia profeetta Muhammedista. Asiasta oli noussut valtava kohu.

– Tanskan tilanne nostatti pitkällisen keskustelun siitä, saako profeetta Muhammedia piirtää vai ei, Ranta sanoo.

Taustalla oli ja on edelleen se, että osa muslimeista suhtautuu kielteisesti kuvallisiin esityksiin profeetta Muhammedista. Kuvat koetaan erittäin loukkaaviksi. Tanskassa pilapiirrosten julkaisemista puolustettiin sananvapaudella.

Ranta halusi vuoden 2006 piirroksillaan ottaa kantaa ajankohtaiseen aiheeseen ja piirsi profeetan, jonka kasvot olivat naamion takana.

– Omassa työssäni oli kaksi osaa. Siinä olin minä keskustelemassa profeetta Muhammedin kanssa. Olin kutsunut hänet luokseni ja yritin selittää, mistä pilapiirtämisessä ja sananvapaudessa on kysymys. Kuvittelin työssäni profeetalle kommentteja. Lisäksi työssäni pilkattiin Suomen silloista valtiojohtoa, joka oli kehottanut lehdistöä olemaan julkaisematta profeettapiirroksia ja pysymään ulkopuolella Tanskan kohusta, Ranta kertoo.

Rannan piirrokset herättivät huomiota ulkomaita myöten.

– Sain nuorena kovan koulun siitä, millaisia pilapiirrosten ympärillä olevat kohut voivat olla.

Lue myös
Iltalehden uusi pilapiirtäjä Ville Ranta vakoilee ihmisiä kahviloissa ja suututti muslimit Muhammed-kuvalla – ”Kyllä ne tilanteet ovat joskus kuumottavia!”

Ranta sanoo, että on halunnut omilla profeetta Muhammedia esittävillä piirroksillaan käsitellä esimerkiksi uskonnollista vallankäyttöä. Hän pitää profeettakuvia sananvapauskysymyksenä.

– Kaikkien näiden vuosien jälkeen on selvää, että profeetta Muhammedin esiintyminen pilapiirroksessa, on itsessään viesti ja provokaatio. Olen tiedostanut tämän, mutta ajattelen, että kyllä profeetoistakin pitää voida pilapiirroksia piirtää. Tällä hetkellä niitä ei suuressa osassa Eurooppaa kuitenkaan voi piirtää, koska se on hengenvaarallista. Terroristit ovat siinä mielessä voittaneet, Ranta sanoo.

Hän viittaa muun muassa Pariisin vuoden 2015 terrori-iskuun, jossa yksi hyökkäyksistä kohdistui satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen.

Ranta kertoo, että on piirtänyt teoksiinsa profeetta Muhammedin kaikkiaan muutamia kertoja.

– En ole varsinaisesti millään mahdollisimman kovan provokaation tiellä, Ranta sanoo.

Piirtäjiä poliisisuojelussa

Lars Vilks joutui elämään poliisisuojelussa. Ranta ei toivoisi sellaista kohtaloa kenellekään.

– Se on aivan hirveää. Ei se ole oikeaa elämää, Ranta pohtii.

Hän kertoo keskustelleensa aiheesta tanskalaisten kollegojensa kanssa ja on tavannutkin erään poliisisuojelussa olevan piirtäjän. Ranta huomauttaa, että poliisin suojelussa olevista pilapiirtäjistä osa on kommentoinut tilannetta myös töidensä kautta.

– He ovat tehneet piirroksia, missä he piirtävät ja vieressä näkyy poliisin selkä, Ranta kertoo.

Ranta itse ei ole saanut niin suoraa tappouhkausta, että olisi tehnyt siitä poliisiasian. Hän pitää itseään onnekkaana.

Rannan mukaan pilapiirros on teoksena sellainen, että siitä voi olla montaa mieltä. Tämä näkyy hänen Muhammed-pilakuvista saamissaan palautteissa.

– Yleensä tulee kritiikkiä siitä, miksi vaarannan itseni ja muut. Sanotaan, että minun ei pitäisi tehdä tällaisia provokaatioita ja asiaa paheksutaan. Osa pitää piirroksia rasistisina ja islamofobisina. Sitten välillä saan erilaisilta äärioikeistolaisilta tsemppausviestejä tai lisätoivomuksia, Ranta kuvailee palautteen kirjoa.

Miten Ranta itse näkee omat profeettapiirroksensa?

– Pilapiirrokseni usein kritisoivat uskontoa ja uskonnollista vallankäyttöä. Vallankäytön kritisointiin pilapiirrokset ovat alun perin syntyneetkin. Ilman muuta pilapiirtäjän tehtäviin kuuluu kritisoida myös islamia. Itse ajattelen, ettei se ole sen kummempaa kuin minkään muunkaan vallankäytön kritisoiminen, Ranta kertoo.