”Nyt alkaa jo hymyilyttää itseäkin” - Parikkalan maailmankuulut patsaat tärveltiin, mutta nyt niillä on uudet hampaat

Parikkalan patsaspuiston pehtoori Atte Paju havaitsi kolme viikkoa sitten, ettei kaikki ollut puistossa normaalisti. Hänen yhden suosikkipatsaansa ylähuuli oli pudonnut. Vastaan irvistivät hampaat.

Kauhukseen hän havaitsi, että patsasta oli pahoin tärvelty, eikä se ollut suinkaan ainoa vammoja saanut. Myös neljä muuta patsasta oli rikottu. Patsaiden tekohampaat olivat vaurioituneet pahasti ja yhdeltä patsaalta oli lähtenyt pää irti.

Patsaat on valmistettu vuonna 1990.

Juttu jatkuu kuvan alla.

– Kyllähän sitä ajattelee, ettei näin idioottia tapausta löydy, mutta nyt on löytynyt, Paju harmitteli tuoreeltaan Iltalehdelle.

Nyt tarina on saanut onnellisen käänteen, sillä patsaat ovat saaneet hampaansa takaisin.

Juttu jatkuu kuvien alla.

Konservoijat Kai Kawada ja Polina Semenova helsinkiläisestä konservointiliike Patinasta työskentelivät patsaiden ”hammaslääkäreinä” kaksi päivää. He tekivät työn silkasta mielenkiinnosta ja maksutta.

– Osa hampaista saatiin maasta löytyneistä paloista, osaan laitettiin uudet tekohampaat, Paju kertoo.

Patsaat näyttävät jo paljon reippaammilta.

– Nyt alkaa jo hymyilyttää itseäkin, Paju kuvailee tuntojaan.

Hammasproteesit ovat Parikkalan patsaspuiston asukkaiden juttu. Aikoinaan taiteilija Veijo Rönkkönen keräsi patsailleen tekohampaat kylän omalta väeltä. Ensimmäiset hammasproteesit hän sai isältään.

Tekijästä ei edelleenkään tietoa

Tekijä on edelleen teillä tietämättömillä. Atte Paju löysi kuitenkin puistosta jotain, jolla vauriot saatettiin aiheuttaa.

– Löysin pusikosta sinne kuulumattoman esineen, joka muistutti tukkimiehen hakaa. Epäilen, että vahinko aiheutettiin sillä.

Paju on tehnyt tuhoista myös rikosilmoituksen.

Hän kertoo, että patsaspuisto on saanut paljon sympatiaa osakseen ilkivallan myötä. Paikalliset ovat osoittaneet korona-aikaan sosiaalisessa mediassa syvän paheksuntansa.

– Monet ovat olleet kanssani samaa mieltä, että olkoon tämä viimeinen kerta, Paju sanoo.

Paikalliset ovat halunneet tukea ilkivaltaa kokenutta nähtävyyttä. Esimerkiksi IT-Lähituki Oy Simpeleeltä on sponsoroinut patsaspuistoon kameravalvonnan ja VVS-Sähkö Oy Parikkalasta teknisen kytkemisen.

Parikkalan patsaspuisto on vuonna 2011 kuolleen taiteilija Veijo Rönkkösen elämäntyö. Puiston kokoelmiin kuuluu 560 patsasta, jotka Rönkkönen toteutti alusta alkaen itse. Rönkkönen edustaa niin sanottua ITE-taidesuuntaa, jossa ajatus on toteuttaa taidetta omien sääntöjen mukaan, ilman mitään taidekoulutusta. Puisto on Suomen merkittävin ITE-kohde.

Patsaspuisto nauttii myös kansainvälistä kulttimainetta. Amerikkalaisen Condé Nast Traveler -matkailulehti on valinnut sen yhdeksi maailman pelottavimmista paikoista.

Patsaiden uusista hampaista kertoi ensimmäisenä Itä-Savo.