– Halvalla meni, mutta meille ei ollut sille mitään käyttöä, sanoo Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava.

Muhoslainen maanviljelijä ja leipuri Heikki Räinä osti huutokaupalla Oulunsalon kunnantalon 50 000 eurolla. Hyväkuntoisen, 3000 neliön suuruisen rakennuksen neliöhinnaksi jäi 16,6 euroa.

Oulun kaupunki oli aiemmin saada rakennuksesta kelpo hinnan, sillä oululainen yrittäjä jätti siitä puolen miljoonan euron tarjouksen. Hän olisi saneerannut kunnantalon lentokenttähotelliksi, sillä parin kilometrin päässä sijaitsee Oulun lentoasema.

Ely-keskus kuitenkin suojeli Oulunsalon kunnantalon rakennusperintölailla vuonna 2013. Se on keskeisin esimerkki Oulun kouluna tunnettua pohjoissuomalaista 1980-luvun arkkitehtuuria. Suojelua ajoi Suomen arkkitehtiliitto Safa, sillä rakennusta pidettiin niin merkittävänä. Museovirasto oli ennen suojelupäätöstä lausunnonantaja. Lisäksi se valvoo yhdessä kunnan rakennusvalvonnan kanssa, että kunnantalon remontissa noudatetaan suojelun yhteydessä annettuja reunaehtoja, kuten että valtuustosalia ei saa purkaa.

– Ymmärrän, että suojelurakennus ei soveltunut hotelliksi. Sen sisustukseen ja huonejakoon olisi pitänyt tehdä liian radikaaleja muutoksia, jotka eivät käyneet päinsä, sanoo arkkitehti Ilpo Väisänen.

Hän on yksi osakas rakennuksen suunnitelleessa Arkkitehtitoimisto NVV:ssä.

Kunnantalo rakennettiin vuonna 1980 Oulun koulun arkkitehtuurille tyypillisesti punatiilestä, männystä ja betonista. Sitä elävöittävät yllättävät yksityiskohdat, kuten erikoiset ikkunaratkaisut, porrastuvat katot ja luhtiparvekkeet.

– Rakennuksessa on yhteensä 270 ikkunaa, jotka ovat 43 eri kokoa. Ne ovat lakattua mäntyä. Rakennus on hyvässä kunnossa, sillä se rakennettiin käsityönä paikan päällä vuonna 1980, Väisänen kertoo.

Museoviraston intendentit, jotka ovat yleensä arkkitehtejä, eivät Väisäsen mukaan ole peikkoja eivätkä byrokraatteja.

– Rakennuksen uuden omistajan kannattaa ottaa keskusteleva ote. Sieltä saa apua. Muutostöihin haetaan lupa Oulun rakennusvalvonnasta, joka pyytää siihen lausunnon Museovirastolta, Väisänen sanoo.

Yritystaloksi

Viskaalin lihatilaa Muhoksella pitävä Heikki Räinä aikoo muuttaa kunnantalon matalan kynnyksen yritystaloksi. Entisiä Oulunsalon kunnanvirkamiesten huoneita vuokrataan yrittäjille työtiloiksi.

– Yhteen suurempaan, noin sadan neliön tilaan on jo muuttanut ohjelmistoyritys Prestia Oy, kertoo työhaalareihin sonnustautunut sähköurakoitsija Juha Parrila.

Hän on Räinän perustaman Kiinteistö Oy Oulunsalon kunnantalon yksi osakkaista. Mukana on neljä muutakin yrittäjäosakasta.

– Räinä soitti yhtenä aamuna, että lähde osakkaaksi jalostamaan kunnantaloa. Hän kuulemma osti sen huutokaupasta puolivahingossa, Parrila kertoo, joka tulee pintaremonttihommissa kunnantalolla. Parrila on Räinän lapsuudenystävä Oulunlahdesta.

Huutokauppailmoituksen kävi katsomassa lähes 17 000 ihmistä. Kunnantalosta jätettiin 107 tarjousta. Räinän tarjous voitti.

Parrilan ja Räinä lisäksi yritystalohankkeeseen lähti neljä muuta yrittäjätaustaista osakasta.

– Vaimo on moittinut, että viihdyn liiaksi huutokaupoissa, Räinä naurahtaa.

– Valtuustosalissa voisimme järjestää erilaisia kulttuuritilaisuuksia, kuten konsertteja sillä Museoviraston suojelumääräysten mukaan se pitää säilyttää viireineen alkuperäisessä kunnossa, Räinä pohtii.

Valtuustosalin lisäksi rakennuksessa tulee jättää ainakin yksi virkamiehen huone jälkipolville alkuperäiseen asuunsa. Alustavasti se voisi Räinän mukaan olla kunnanjohtajan työhuone.

– Mahdollisia kulttuuritilaisuuksia varten valtuustosalissa ovat erinomaiset äänentoistolaitteet. Lisäksi Oulun kaupunki teki rakennukseen joitakin vuosia sitten suuren ilmastointiremontin, Väisänen kertoo.

Oulunsalossa asuva eläkeläinen Irma Kärki harmittelee vuosia tyhjillään olleen kunnantalon kohtaloa. Tapio Mainio

Kaupungille kallis

Oulun kaupunki ei halunnut pitää rakennusta Oulunsalon kylätalona. Sen puolesta kerättiin nimilistoja. Oulunsalon kunta lakkasi olemasta suuressa kuntaliitoksessa vuonna 2013.

Suur-Ouluun yhdistyivät Oulunsalon lisäksi Haukipudas, Kiiminki ja Yli-Ii.

– Liitoksen jäljiltä Oulun kaupungin omistuksessa on edelleen liikaa, noin 600 rakennusta. Onneksi Oulunsalon kunnantalosta päästiin vihdoin eroon. Miltei tyhjillään olleesta rakennuksesta koitui jatkuvia ylläpitokuluja, Alatossava kertoo.

Pelkästään kunnantalon sähkölasku on ollut noin 20 000 euroa vuodessa. Sen päälle on tullut vielä kaukolämpölasku.

Oulunsalossa asuva eläkeläinen Irma Kärki ihmettelee jo vuosia lähes tyhjillään olleen kunnantalon kohtaloa.

– Talo oli todella kaunis, kun muutimme mieheni kanssa Oulunsaloon 1980-luvun alussa, Kärki kertoo.

Korkeaharjainen, neljään siipeen jakautuva rakennuskokonaisuus dominoi Oulunsalon keskustaa, josta useat kauppaliikkeet ovat sulkeneet ovensa. Kunnantalon yhdessä siivessä oli vuokralla muun muassa apteekki, autokoulu, R-kioski ja poliisin sivupiste.

Oikaisu 21.4.2023 klo 20:50: Ely-keskus suojeli Oulunsalon kunnantalon rakennusperintölailla vuonna 2013. Sen sijaan Museovirasto ei ole ollut kunnantalon myyntitapahtumien kanssa missään tekemisissä, kuten Iltalehden jutussa virheellisesti kerrottiin. Sen sijaan Museovirasto oli ennen suojelupäätöstä lausunnonantaja. Lisäksi se valvoo yhdessä kunnan rakennusvalvonnassa kanssa, että kunnantalon remontissa noudatetaan suojelun yhteydessä annettuja reunaehtoja, kuten että valtuustosalia ei saa purkaa.