Karmivat yksityiskohdat 64-vuotiaan ”Enon” epäillyistä rikoksista: Osaa uhreista raiskattu vuosia – Kallion baareista tuttua muusikkomiestä epäillään myös lasten hyväksikäyttömateriaalin hallussapidosta
Poliisi tiedotti maanantaiaamuna poikkeuksellisen pitkästä ja rankasta lapsiin kohdistuneesta seksuaalirikosvyyhdistä. Poliisi julkaisi kuvan miehestä, jota epäillään useista törkeistä raiskauksista ja törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Myös törkeissä raiskauksissa uhrit ovat olleet lapsia.
Mies oli houkutellut lapsia asuntoonsa Helsingin Laajasaloon, jossa hän tarjosi alaikäisille alkoholia ja huumaavia lääkkeitä. Miestä on kutsuttu nuorten keskuudessa nimellä ”Eno”. Poliisi kertoi, että useat uhrit olivat rikosten tekohetkellä tiedottomassa tilassa alkoholin tai muiden päihteiden vuoksi.
Iltalehti sai haltuunsa tarkempia tietoja teoista ja epäillystä miehestä. Epäilty on tällä hetkellä 64-vuotias. Helsingin käräjäoikeus vangitsi hänet kevättalvella. Myöhemmin asiasta on käyty pari lisävangitsemisistuntoa, kun rikosnimikkeitä on tullut lisää. Mies on käyttänyt vangitsemisistunnoissa ranskan kielen tulkkia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Näistä epäillään
Rikosnimikkeitä on kaikkiaan 25. Ensimmäisessä vangitsemisistunnossa käsiteltiin useita epäiltyjä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä yhden vuoden ajalta, törkeää raiskausta, törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, huumausainerikosta, pahoinpitelyä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa lasta esittävän kuvan hallussapitoa.
Tällöin syytteen nostamisen määräpäiväksi määrättiin toukokuun loppu, mutta toukokuussa syytteen nostamisen määräaikaa pidennettiin syyskuulle.
Ensimmäisessä lisävangitsemisistunnossa rikosnimikkeinä ovat olleet muun muassa kaksi raiskausta, törkeä raiskaus ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja törkeä raiskaus ovat käräjäoikeuden paperien perusteella tapahtuneet peräkkäisinä päivinä vuonna 2010.
Toisen raiskauksen tekoajaksi on merkitty 9 kuukautta, toisen 10 kuukautta, mistä voi päätellä, että uhreja on raiskattu useita kertoja kyseisellä ajanjaksolla. Ensimmäisessä lisävangitsemisistunnossa rikosnimikkeenä oli myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen ja kaksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa lasta esittävän kuvan hallussapitoa.
Ensimmäinen 2006
Toisessa lisävangitsemisistunnossa nimikkeinä on ollut muun muassa useita törkeitä raiskauksia. Näissäkin osassa tekoajat ovat pitkiä: kahteen tapaukseen tekoajaksi on merkitty lähes viiden vuoden ajanjakso. Toisessakin lisävangitsemisistunnossa on käsitelty sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapitoa.
Miehen ensimmäinen epäilty rikos on alkanut kesällä 2006. Se on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka kesti kaksi vuotta.
Iltalehden tietojen mukaan teoista epäilty mies työskentelee musiikkialalla ja on ollut ainakin takavuosina tuttu näky Helsingin Kallion baareissa. Hän asuu kerros- ja rivitaloalueella Helsingin Laajasalossa.
Poliisi pyytää tietoja
Poliisi julkaisi rikoksesta epäillyn kuvan, koska se on välttämätöntä rikosten selvittämiseksi. Myös Iltalehti julkaisee kuvan, sillä kyseessä on vakava lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kokonaisuus, joten asian selvittämisintressi on erittäin suuri.
– Tiedossamme on ainakin yksi asianomistaja, jonka henkilöllisyyttä emme vielä ole saaneet selville. Voi olla, että osa uhreista ei edes tiedä joutuneensa hyväksikäytetyksi, koska useat poliisin tiedossa olevista uhreista ovat olleet tekohetkellä epäillyn tarjoaman alkoholin tai muiden päihteiden vuoksi tiedottomassa tilassa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela kertoi poliisin tiedotteessa.
Yhteydenotot pyydetään tekemään sähköpostitse osoitteeseen seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi. Henkilön ei tarvitse tietää, onko hänelle tai jollekin toiselle tehty asia rikos tai minkä rikoksen tunnusmerkistön teko täyttää.
Asian selvittäminen on poliisin tehtävä. Poliisi pyytää, että kaikki tutkintaa hyödyntävät tiedot välitetään asianmukaisesti poliisille ja muistuttaa, että myös voimakkaita reaktioita herättävistä tapauksista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu on pidettävä asiallisena.