– Olin piirtänyt tahaltani ärsyttävän kuvan. Sitten hämmennyin, että miten se tuon nyt noin tosissaan otti.

Oululainen pikkupoika tajusi varhain, kuinka tutuista ja tuntemattomista ihmisistä sai irti kirjavia reaktioita ja älähdyksiä. Ja mikä parasta, pelkällä kynänjäljellä.

Nyt lapsuusvuosiaan muistelee mies, joka on on yksi Suomen kuuluisimmista ja mittavaa kansainvälistä mainetta niittäneistä sarjakuvataiteilijoista. Tiistaina Ville Ranta, 40, aloittaa Iltalehden pilapiirtäjänä. Rannan piirros julkaistaan tiistaisin ja perjantaisin verkossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin painetussa lehdessä.

Täältä löydät Rannan ensimmäisen piirroksen Iltalehdessä.

Ranta on piirtänyt niin kauan kuin muistaa. Illat serkkupoikien kanssa Oulun Nokelassa hurahtivat kynä kädessä. Koulussa kuvista suivaantuivat opettajat ja kotona sisarukset. Koulukirjat ja vihkojen marginaalit täyttyivät karikatyyreistä ja puhekuplista. Murrosiässä käydyn riidan jälkeen velipoika päätyi paperille ”possunaamaiseksi ja pienikikkeliseksi” hahmoksi, jonka edesottamukset Ranta ikuisti sarjakuviksi. Veli oli raivoissaan. Hän kosti piirtämällä kuvia Rannasta, mutta jäi ilmeisen alakynteen.

Myöhemmin hän on saanut kurttuun muun muassa uskonyhteisöjen ja puoluejohtajien kulmat. Merkittävin käänne taiteilijan uralla tapahtui alkuvuonna 2006, kun hän teki töitä oululaiselle kulttuurilehti Kaltiolle.

Ranta piirsi jotakin, mitä ei olisi saanut.

Muslimikohu

Tanskalaismedia Jyllands-Posten oli julkaissut pilakuvia profeetta Muhammedista. Muslimiyhteisöt eri maissa raivostuivat, sillä islamissa vallitsevan käsityksen mukaan profeettaa ei saisi kuvata.

Lehti joutui kovan paineen alle ja toimitukseen tulvi tappouhkauksia. Useiden maiden muslimiyhteisöissä kuohui.

Silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja esitti toiveen, ettei ainakaan Suomessa tehtäisi samanlaisia piirroksia. Tuolloin 27-vuotiaalle Rannalle poliitikon puheet olivat suoranainen kutsuhuuto.

– Olin että jaahas, otetaanpa kynä käteen. Lähetin Kaltion päätoimittajalle tekstarin. Julkaisetko jos piirrän, kysyin.

Syntyi islamia kritisoiva sarjakuva naamiokasvoisesta profeetasta. Sen sanoma oli, etteivät muslimit hyväksy itseensä kohdistuvaa arvostelua.

Mylläkkä oli valmis. Kaltion päätoimittaja sai potkut. Ranta erosi perässä. Samalla piirtäjän nimi kantautui suuren yleisön korviin. Ensin työtarjoukset menivät jäihin, mutta lähtivät sitten nousukiitoon.

Myöhemmin Muhammed-sarjakuva sai alan palkintoja sananvapauden puolustamisesta. Ranta ei ole kaihtanut kynän teroittamista vaikeiden yhteiskunnallisten aiheiden, kuten Oulun seksuaalirikosvyyhdin edessä myöhemminkään.

Mistä tahansa aiheesta voi piirtää, muttei miten tahansa, hän ajattelee.

Korvana kahvilassa

– Olen piirtänyt ihan aina. Oli merkityksellistä huomata lapsena ensi kerran, millaisia tunteita kuvat voivat herättää, Ranta kertoo. PASI LIESIMAA

Pilapiirrosaiheita ei voi keksiä varastoon pölyttymään. Piirtäjän pitää tarkkailla, mitkä teemat ovat painumassa pois ja mitkä nostamassa päätään yleisinä puheenaiheina.

”Äärimmäisessä hädässä”, deadlinejen puristuksessa hän pitää lomamatkoilla aina mukanaan kuplamuovilla päällystettyä skanneria ja ja piirustusvälineitä. Töitä on valmistunut hotellien, Airbnb-kämppien ja mökkien pöytien ääressä.

Valtaosa taiteilijan työstä kuluu ajatteluun, näkökulmien pohdiskeluun ja ideointiin. Ajatuksenjuoksua Ranta stimuloi myös juoksu- ja kävelylenkeillä, sillä työhuoneella jumittaminen ei saa ajatuksia laukalle. Kahviloissa ja ravintoloissa hän kuuntelee ihmisten keskusteluita ja hahmottelee piirroksia luonnoskirjan sivuille. Kiperiä tilanteita syntyy, kun ihmiset huomaavat, mitä yksinään istuva mies tekee.

– Monet suuttuvat ja sanovat, että hei enhän mä oikeasti tuolta näytä. Kyllä ne tilanteet ovat joskus kuumottavia! Viihteellä olevien ihmisten kanssa on joskus syntynyt väittelyitä ja melkeinpä riitaa, Ranta kertoo.

Pilapiirtäjän työssä Ranta ajattelee olevansa rohkea, mutta muutoin sovitteleva ja lempeä ihminen, joka ei tykkää ilmaista sanomaansa jyrkästi. Nuorempana hän suorastaan hätääntyi, kun ihmiset suuttuivat piirroksista. Edelleenkin hän saattaa poistaa kotisivujensa henkilökohtaisesta sarjakuvablogista materiaalia, jos joku loukkaantuu pahasti.

– Pilapiirtäjä ei voi olla niin kiltti tai toimia noin. Se on eri bisnes.

Valtava yleisö

Pilapiirroksen pitää Rannan mielestä tarjota yksi räväkkä näkökulma ja haastaa katsoja jatkojalostamaan oma mielipiteensä asiasta. Onnistunut pilapiirros naurattaa ja herättää keskustelua – mutta ei välttämättä saa aikaan. Yksinkertaiseen muotoon pitää tiivistää paljon asiaa, ilman rönsyjä.

– Pilapiirros on suojaton ilmaisulaji, siinä ei ole tilaa perustella asioita loputtomasti. Se tavallaan pitää vain jättää katsojan raadeltavaksi.

Ranska on sarjakuvien ja pilapiirrosten luvattu maa, ja siksi hyvin tuttu Rannallekin. Lähes kaikki Rannan teokset on käännetty ranskaksi. Suomessa pilapiirrokset eivät taiteilijan mukaan tällä hetkellä elä loistokautta. Rannan mielestä pilapiirroksia leimaa vanhanaikaisuus varttuneempien miesten ylläpitämänä genrenä, eikä monella taiteilijalla ole hinkua satiirin tontille, jossa vaaditaan ärhäkkyyttä ja häijyyttäkin.

1800-luvun Euroopassa, sananvapauslakien säätämisen alkumetreillä, pilapiirrokset olivat hyvin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa.

– Niiden avulla testattiin, mitä kuningashuone ja vallanpitäjät kestävät, mitä valtakunnassa saa sanoa. Koetinkivi. Siksi piirroksilla pitäisi olla tärkeä asema tänäkin päivänä.

Irtopäitä mailissa

Pilapiirtäjän ura sai lähtölaukauksen vuonna 2006 Muhammed-kohun siivittämänä. PASI LIESIMAA

Joskus vastakkainasettelun ilmapiiri ja tulehtunut verkkokeskustelukulttuuri turhauttavat pilapiirtäjää. Vaikka piirrosten ei olekaan tarkoitus miellyttää, ne tuomitaan herkästi joko ”suvakkimädätykseksi” tai rasismiksi. Vuosien varrella Rannankin sähköpostiin ja viestikansioihin on ilmaantunut kasapäin uhkailuja ja kuvia irtileikatuista päistä.

– Välillä kun katson Twitteriä, tulee olo etten halua piirtää enkä olla mistään mitään mieltä. Tuntuu, että moni onkin kyllästynyt provosoimiseen, ilkeilyyn ja vihamielisyyteen. Olen miettinyt asiaa paljon. Se luultavasti vaikuttaa siihen, miten piirrän. Keskustelujen seuraaminen on silti osa työtäni.

Ranta on nyt tehnyt pilapiirroksia yli kymmenen vuoden ajan. Hän on nähnyt aitiopaikalta, miten poliittisten toimijoiden suhtautuminen satiiriin on muuttunut.

Vuonna 2011 perussuomalaisten jytkyvoiton jälkeen Ranta piirsi kuvan puolueen eduskuntaryhmästä. Kuvassa puolueväki toivotti ”hyvää joulua kaikille valkoisille kansallismielisille heteroille”, muille ”paskaa joulua”.

Silloinen puoluejohtaja Timo Soini soimasi piirrosta suorassa tv-lähetyksessä. Ranta tuuletti kotisohvalla.

– Mummot soittelivat, että miksi sinä tuolla tavalla hienoa kansanliikettä kiusaat. Nykyisin olisi todella vaikea kuvitella, että saisi vaikkapa Jussi Halla-ahon suuttumaan jostakin piirroksesta. Elämme mielenkiintoista aikaa.

FAKTAT

– Ville Ranta, sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä.

– Syntynyt 1978 kotikaupungissaan Oulussa. Muuttanut elokuun lopussa Helsinkiin. Asui pääkaupungissa viimeksi parikymppisenä yliopisto-opintojen alkaessa.

– Puoliso Rebekka Naatus. Uusperheeseen kuuluu 16- ja 13-vuotiaat tytöt Rannan aiemmasta liitosta, 5-vuotias poika nykyisestä liitosta sekä Naatuksen 15-vuotias tytär hänen aiemmasta liitostaan.

– Aiemmin Rannan töitä on nähty muun muassa kulttuurilehti Kaltiossa, Journalistissa, Demokraatissa ja Kirkko & Kaupunki -lehdessä. Ranta lopettaa muut pilapiirrostyöt samalla, kun hän aloittaa IL:ssä.

– Saanut työstään lukuisia palkintoja Suomessa ja Ranskassa.

– Käynyt Steiner-koulun ja opiskellut kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.

– Viettää vapaa-aikansa pitkälti intohimojensa eli kirjallisuuden ja musiikin parissa.

Tässä on Ville Rannan ensimmäinen pilapiirros Iltalehdessä. Ville Ranta