Osan suomalaisista täytyy ryhtyä pihalla hommiin. Valtioneuvosto julkaisi haitallisten ja kiellettyjen vieraslajien uuden hallintasuunnitelman tänään torstaina. Hallintasuunnitelma antaa ohjeet kansallisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan ja hallintaan.

Kaiken kaikkiaan luettelossa on 26 vieraslajia tai -lajiryhmää sisältäen niin eläimiä kuin kasveja. Suomen oloissa pihan haitallisia kasveja on yhteensä yhdeksän: alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu sekä lännenpalsami. Tuoreessa hallintasuunnitelmaehdotuksessa on selvitetty kohteet, joissa vieraslajien torjunta on kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä.

–Tehokkainta vieraslajien torjuntaa on, että lajien tuonti tai leviäminen uudelle alueelle estetään kokonaan, Valtioneuvosto kertoo tiedotteessa.

Jos torjunta ei ole mahdollista, lajin kantaa pyritään rajoittamaan tai sen leviäminen estämään uusille alueille. Suunnitelmaehdotuksen ovat valmistelleet Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Kurtturuusu kiireisin tapaus

Kanadanvesirutto, komealupiini ja kurtturuusu ovat kasveista laajalle levinneitä. Niiden levinneisyyttä pyritään rajoittamaan alueilta, joilla ne voivat aiheuttaa suurta haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Ohjeiden kärjessä on kurtturuusu, joka pitää hävittää kiireellisimmin. Se on hävitettävä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta ja niiden läheisyydestä, etenkin saaristosta ja rannikolta. Samaan aikaa torjuntaa täytyy tehdä myös sisämaassa hävittämällä ja estämällä kurtturuusukasvustojen leviämistä julkisilla viheralueilla, pihoilla ja puutarhoissa sekä tienvarsilla.

Komealupiinin torjunta keskitetään luonnonsuojelualueille sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymispaikoille ja niiden läheisyyteen. Lisäksi sitä torjutaan tieympäristössä piennarniityillä ja kedoilla, joilla on monipuolinen lajisto.

Kuvassa monilta teiden varsilta tuttu näky, komealupiini. Jouko Rikkinen

Sekä komealupiinin että kurtturuusun hävitysaikataulua luonnehditaan Valtioneuvoston suunnitelmassa ”jatkuvaksi”, niin ikään vuodesta 2020 alkaen.

Kanadanvesiruton leviäminen on estettävä luonnonsuojelun kannalta arvokkaimmilla alueilla. Vähälukuisemmat kasvilajit, kuten hamppuvillakko, lännenpalsami ja alaskanlupiini, pyritään hävittämään ja niiden saapuminen maahan estämään.

Kaikkien yhteinen asia

Valtioneuvoston mukaan vieraslajien torjunta on ”kaikkien yhteinen asia”. Se on ensisijaisesti maanomistajan vastuulla.

Valtioneuvoston mukaan torjuntaan kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin haitat ja kustannukset jäävät vähäisemmiksi ennen kuin laji runsastuu.

–Esimerkiksi naapurustossa olisi syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä, Valtioneuvosto ohjeistaa.

–Vieraslajien torjunta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sekä kansalaisten yhteistyötä ja aktiivisuutta esimerkiksi talkoiden muodossa.

Vieraslajit.fi-sivuston mukaan EU:n luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvaa vieraslajia ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään.

Lue myös: Nämä ovat yhdeksän kiellettyä vieraslajia

Joidenkin vieraslajien hävitys voi vaatia lapioon tarttumista. ADOBE STOCK /AOP

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto

Et ikinä usko, mitä kaikkia ruokia näistä rikkaruohoista voi tehdä! arkistovideo