Kansa halusi kieltää metsien avohakkuut – eduskunnalta tylyä kyytiä: ”Tekö jaatte sitten irtisanomisilmoitukset?”

Eduskunnassa keskustellaan torstaina ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteesta avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla.

Aloitteen tehneiden ympäristöjärjestöjen mukaan avohakkuut tuhoavat metsälajien elinympäristöä sekä kuormittavat vesistöä ja ilmastoa. Aloitteen tekijät vaativat jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisäämistä, koska sillä tavalla paremmin torjutaan ilmastonmuutosta ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Lähetekeskustelun puheenvuorojen perusteella hallituspuolueista vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat aloitetta, mutta SDP ja keskusta eivät aja aloitteen läpimenoa. Oppositiosta kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja kokoomus puhuivat niin ikään aloitetta vastaan.

Kello 17 alkanut keskustelu kesti yli kaksi tuntia, ja siinä esitettiin nelisenkymmentä puheenvuoroa. Erityisesti vihreät ja keskusta olivat äänessä, vastakkaisilla kannoillaan.

Aloitetta vastustavat vetosivat enimmäkseen avohakkuiden taloudelliseen haittaan, tutkimustiedon vähäisyyteen ja siihen, että ei ole järkevää kieltää avohakkuita kokonaan.

Yhden kriittisimmistä puheenvuoroista piti keskustan Hannu Hoskonen. Hän kertoi huonoista kokemuksistaan jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Suurin osa valtion metsistä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, ja Hoskonen kertoi soittaneensa erään sahan johtajalle Kainuuseen.

– Hän sanoi, että jos aloite menee läpi, se tarkoittaisi, että Kuhmo Oy:ssä laitettaisiin pillit pussiin, kun puun toimituksen loppuisivat. Tekö arvon aloitteen tekijät jaatte sitten irtisanomisilmoitukset? Missä teidän vastuunne on? Hoskonen lausui.

Hoskosen mielestä aloite ei ole ilmastopolitiikankaan kannalta järkevä.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) piti puheenvuoron, jossa hän vastusti kansalaisaloitetta. Hän sanoi, että hallitusohjelmassa edistetään jo jatkuvaa kasvatusta ja Metsähallitus on perustamassa kokeilualueita jatkuvalle kasvatukselle.

Metsälajit vaarassa

Vihreiden aloituspuheenvuoron piti Pirkka-Pekka Petelius, ja hän korosti aloitteen ajavan luonnon monimuotoisuuden edistämistä: avohakkuita voidaan pitää metsille ja lajeille tuhoisana.

Petelius sanoi, että avohakkuiden piti alun perin olla väliaikainen toimi sotien jälkeisessä taloustilanteessa. Päätös oli taloudellinen, ei metsänhoidollinen.

Peteliuksen mukaan avohakkuiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Määrää kuvatakseen hän sanoi, että vuosina 2014–2017 tehtiin kahdeksan Tampereen pinta-alan verran avohakkuita.

– Jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti jopa kannattavampaa, kuin avohakkuu, Petelius sanoi.

Tiina Elo (vihr) nosti esille, että avohakkuualoite ei ole ehdoton, vaan avohakkuita voisi jatkossakin tehdä, jos se on metsän kunnolle välttämätöntä.

Lähetekeskustelun jälkeen aloite etenee valiokuntakäsittelyyn.

Kansalaisaloite keräsi reilusti yli tarvittavat 50 000 allekirjoitusta viime vuonna, ja aloite luovutettiin eduskunnalle vajaa kuukausi sitten. Aloite vaatii avohakkuiden lopettamista valtion metsissä, joista noin neljännes on avohakkuiden piirissä.