Onko hiihto vapaalla tyylillä yhtä tuskaa? Ota nämä vinkit avuksi
Sami Jauhojärven Uho-hiihtokoulussa harjoitellaan seuraavaksi vapaan hiihtotavan tekniikat kuokka, Mogren ja Wassberg.
Napa on rangassa, kuten perinteiselläkin, mutta luisteluhiihdossa vaaditaan ”lökäpöksyasentoa”. Kädet ovat rennosti kehon sivulla ja polvet taipuvat varpaiden päälle. Painopistettä siirretään eteen siirtämällä lantiota eteenpäin.
– Hiihdosta tulee taloudellista, Jauhojärvi sanoo.
Kuntoilijalla usein jää tekemättä riittävä painonsiirto. Paino pitäisi siirtää yläkroppa suorana, eikä mutkalla.
– Uskalletaan siirtää koko vartalon paino liukuvalle sukselle. Silloin suksi liukuu tasapohjalla. Jos paino ei siirry, suksi kääntyy kantilleen, eikä jaksa luistaa niin tehokkaasti.
Luisteluhiihdossa ponnistus tehdään puristamalla pakaralla, reidellä ja lopulta pohkeella. Se kestää kolme, jopa neljä kertaa pidempään kuin perinteisellä hiihtotavalla.
– Ponnistus lähtee sivulle, eikä taaksepäin. Jalka tulee vartalon alle polvi edellä.
Kuokka
Kuokkaa käytetään yleensä ylämäessä, mutta moni kuntoilija etenee tekniikalla myös tasaisella.
Kuokassa sauvat ja toinen suksi osuvat yhtä aikaa lumeen. On itsestä kiinni, työntääkö vauhtia aina vasemmalta vai oikealta. Painoa pitää muistaa siirtää sukselta toiselle.
– Käännä hieman lantiota sen puolen sukselle, jolta työnnät. Nenä suuntautuu silloin kyseisen suksen kärkeä kohti, Jauhojärvi vinkkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kädet rytmittävät jalkoja ja tuovat ylävartalon takaisin ylös. Kädet pysähtyvät työnnössä suurin piirtein lantion kohdalle.
– Jos sauvoilla työnnetään liian pitkälle, tulee myös hitaat jalat. Kun pidetään sauva nyrkissä ja viedään työntö kyynärpäät edellä taaksepäin, jalat pysyvät hyvin mukana.
Tasaisessa maastossa kuokkaa luistellaan jalat kapean v-kirjaimen muotoisessa asennossa. Jyrkässä ylämäessä ”v-kirjain” on leveämpi, ja askelia otetaan enemmän.
Kuokalla noustessa selkää nostetaan pystympään asentoon kuin tasaisella, ja katseen kiintopiste otetaan esimerkiksi nousun taitekohdasta.
Mogren
Mogren eli ”molle” on nimetty ruotsalaishiihtäjä Torgny Mogrenin mukaan. Tekniikkaa käytetään loivissa alamäissä ja tasaisella.
– Mogren on rytmillisesti ylivoimaisesti haastavin tekniikka vapaalla, Jauhojärvi sanoo.
Mogrenin rytmi on keinuva. Joka toiselle liu’ulle työnnetään lisää vauhtia. Työntävälle puolelle tulee pitkä liuku, ja ei-työntävällä puolella käydään lyhyesti.
Tekniikka on huomattavasti helpompi hahmottaa katsomalla mallia kuin lukemalla tekstiä.
– Liu’ulla työnnetään vauhtia. Sitten käydään alhaalla, jolloin paino siirtyy ei-työntävälle puolelle. Kun kädet lähtevät takaa eteen, tapahtuu ponnistus, josta tullaan liu’ulle ylös. Taas lisää vauhtia, Jauhojärvi purkaa tekniikkaa osiin.
– Rohkeat painonsiirrot. Käännä ylävartaloa hieman sen suksen puolelle, joka on sillä hetkellä lumessa.
Wassberg
Wassberg eli ”wassu” on puolestaan nimetty ruotsalaisen Thomas Wassbergin mukaan. Se eroaa muista vapaan hiihtotavoista, sillä jokaisella liu’ulla eli kummallakin puolella työnnetään lisää vauhtia.
Wassberg on ylivoimaisesti käytetyin vapaan tekniikka huippuhiihdossa, koska sillä pääsee kovinta vauhtia.
– Wassussa yhdistetään tasatyöntö ja jalan ponnistus. Tulee tasatyönnön iskulyönti, kun sauvat osuvat lumeen siteen etureunan tasolla. Samalla tulee pieni niiaus, jolla lähdetään tekemään ponnistusta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Loivassa alamäessä ja tasaisella wassulla ehtii työntää pidemmälle, mutta loivassa ylämäessä työnnön on oltava tarpeeksi lyhyt.
– Nyrkit pysähtyvät lonkan kohdalle, työntö kyynärpäät edellä taakse.
Navan täytyy pysyä rangassa ja painon on siirryttävä puolelta toiselle. Loivaan alamäkeen ylivauhdilla hiihtäminen kehittää rytmiä, tasapainoa ja kykyä seisoa liu’ulla.
– Painonsiirto vaatii tasapainoharjoittelua. Sen oppii tekemällä.
