Näyttelijä Juha Veijonen, 61, ja Maria-rakas, 30, avoimena suhteensa nopeasta alusta: ”Ei ole kaduttanut”
Piilossa espoolaisten toimistotalojen keskellä on kesäisen puutarhan ympäröimä puutalo. Siellä asuvat näyttelijä Juha Veijonen, 61, ja floristipuoliso Maria Hämäläinen, 30.
Pari muutti nykyiseen kotiinsa muutama vuosi sitten Puu-Käpylästä. Uuden talon vuokraemäntä ihastui pariskuntaan erityisesti siksi, että Maria on puutarhuri.
Sittemmin pihaa laitettiinkin ahkerasti kuntoon. Myöhemmin perheeseen liittyi tyttökoira Zappa ja Juhan edesmenneen isän mukaan nimetty Matti-kissa.
– Ajateltiin, että piha menee hukkaan, jos meillä ei ole koiraa, Maria tuumii.
Koti onkin kuluneiden vuosien aikana muodostunut tärkeäksi paikaksi. Maria vertaa esimerkiksi Suomen koronatilannetta Espanjaan, jossa lockdownin alkaessa kaikenlainen ulkoilu oli rajoitettu minimiin.
– Kyllä mietittiin, kun oli korona pahimmin päällä, että entä jos ei olisi pihaa ja luontoa ympärillä. Se olisi voinut tulla vaikeaksi.
– Mun luonteella en tiedä, mihin puuhun olisin kiivennyt, Juha nauraa.
Työhaasteet
Korona-ajan pamahtaessa päälle loppuivat Juhan työt kuin seinään.
Marian kohdalla kävi päin vastoin. Kotiin jääneet ihmiset innostuivat asuinympäristön kaunistamisesta ja puutarhojensa laittamisesta, ja kukkakauppayrittäjän työmäärä moninkertaistui. Maria teki töitä yötä päivää.
– Se on ollut meille suurin haaste korona-ajassa, kun toisella ei ole mitään ja toisella on hirveästi hommia, Maria tunnustaa. Kun toinen haluaisi levätä pitkän työpäivän jälkeen, kaipaa toinen juttukaveria.
Työtilanne on luonnollisesti vaikuttanut myös pariskunnan talouteen. Siinä missä aiemmin laskut jaettiin puoliksi, on viime aikoina päävastuu ollut Marialla. Hyvä tuuri osui kuitenkin kohdalle siinä mielessä, että Juhallekin on maksettu paljon uusinta- ja tekijänoikeuskorvauksia, niitä kun ei aina saa edes vuosittain.
– Ennen koronaa ei ollut huolen häivää, kun keikkaa riitti. Sitten tuli yhtäkkiä jyrkkä leikkaus. Nyt olen optimistinen ja hyvällä mielellä, Juha pohtii taloustilannettaan.
Kahdeksan vuotta yhdessä
Yhteiseloa pariskunnalla on takana jo kahdeksan vuoden verran. Yhteinen arki on helppoa ja luonnollista.
– En haluaisi olla kenenkään muun kanssa jakamassa tätä arkea. Kahdeksan vuotta on mennyt kuin siivillä, Maria pohtii.
– Ei tämä elämä ole hirveän monimutkaista. Aika simppeleillä kuvioilla pärjää, ne ovat kuitenkin tärkeitä kuvioita. Ei meillä ole tylsää, Juha jatkaa.
– Kyllä sulla on välillä tylsää, Maria huomauttaa.
– No välillä joo, Juha nauraa.
Toimiva arki ei vaadi aina mitään suurta ja ihmeellistä. Pariskunta tykkää esimerkiksi katsoa yhdessä elokuvia. Joka aamu Juha tekee aamupalan sillä välin, kun Maria käy koiran kanssa lenkillä. Toisinaan pidemmille lenkeille napataan auto alle ja ajetaan täysin uuteen paikkaan.
Arjen huippuhetket ovat niitä iltoja, kun pari panostaa parempaan ruokaan ja juomaan, istahtaa elokuvan ääreen ja käy saunassa. Lisäksi Maria iloitsee Juhan antamista jalkahieronnoista ja kahvihetkistä merenrannalla.
– Sillä pidetään arki ja pää kasassa.
Toki riitojakin mukaan mahtuu, kun vietetään paljon aikaa tiiviisti yhdessä. Yleensä ne syttyvät pienistä asioista ja laantuvat pian.
– Me ollaan niin temperamenttisia kumminkin. Riidat kestävät kaksi minuuttia. Sitten ollaan sovussa ja unohdetaan, että mistä puhuttiinkaan äsken, Maria pohtii.
Suuremmilta kriiseiltä on vuosien varrella vältytty.
– Ei ole ollut esimerkiksi sellaista tilannetta, että olisi vakavasti ollut tulossa ero, Juha sanoo.
– Olen mä joskus uhonnut, että kun tulet kotiin, sun tavarat on pihalla. Sellaisia tulisuustempauksia. Mutta ei koskaan mitään pitkäkestoista kriisiä, Maria jatkaa.
Nopea lähtö
Kun kaksikko tapasi kahdeksan vuotta sitten Helsingin yössä, ei vauhtia turhaan himmailtu. Maria alkoi heti viettää enemmän ja enemmän aikaa Juhan luona Käpylässä. Kun virallinen muuttoilmoitus tehtiin vuotta myöhemmin, oli asumiskuvio ehtinyt pitkälti jo vakiintumaan.
– Juhan luona oli silloin todella hyvä olla. Kyllä varmaan voidaan puhua sellaisesta semivauhdikkaasta lähdöstä. Oli ihan hyvä ratkaisu, Maria toteaa.
– Joo, ei ole kaduttanut, Juha komppaa.
Mariassa Juhan hurmasi tämän positiivisuus. Juha kun itse tuntuu ajoittain olevan kovinkin pessimistinen.
– Juhan mielestä joka päivä alkaa satamaan. Mä olen taas ihan päinvastainen. Vaikka näkisin mustat pilvet, niin ajattelen että kyllä ne kiertävät, kyllä meillä paistaa aurinko, Maria pohtii.
Suhteessa pitää olla tilaa sarkasmille ja komiikalle ja toisen vitsejä ymmärtää, vaikka ne eivät aina naurattaisikaan.
– Vastapainoksi sarkastisuudelle ja pessimistisyydelle Juhalla on aika ihana huumorintaju ja pelleilyluonne, joka saa mut joka päivä nauramaan. Se on myös tärkeää. Meidän päiviin mahtuu draamankaari, me nauretaan ja riidellään ja sitten taas nauretaan, Maria sanoo.
– Kyllähän mä pyörittelen silmiäni monta kertaa päivässä tuon jutuille, mutta se on suureksi osaksi positiivista kuitenkin.
Parisuhteen salaisuuden Juha ja Maria tiivistävät rakkauteen ja välittämiseen. Ja siihen yhteiseen huumoriin. Opettelemista kummallakin on vielä möläyttelyjen hillinnässä. Kaikkea ei aina tarvitse sanoa ääneen.
Julkisuus osa elämää
Alun perin Maria ei tajunnut, että baarissa huomion herättänyt mies oli todellisuudessa menestynyt näyttelijä. Suhteen alkuaikoina häntä häiritsi, kun ihmiset jäivät tuijottamaan kadulla tai julkisilla liikkuessa. Toisinaan toinen käveli perässä hieman kauempana.
– Sitä alkoi huomaamattaan tehdä. Enää en huomaa mitään, Maria pohtii suhteen mukana tullutta julkisuutta.
Kun pariskunta lopulta edusti median edessä ensimmäistä kertaa yhdessä, oli seurustelua takana jo viiden vuoden verran.
– Siinä kesti aika kauan. Välteltiin sitä tarkoituksella, Juha muistelee.
Juha itse on ehtinyt jo 35 vuoden uran aikana julkisuuteen tottumaan. Fanikunta on suurimmaksi osaksi pitkäaikainen ja uskollinen.
– Olen sanonut aina, että olen äijämagneetti. Jos menen baariin, ei tarvitse itse ostaa mitään, kun neljä körmyä tulee huutamaan Veijosta ja kysymään, mitä haluan. Henkivartijoita riittää, Juha nauraa.
Pariskunta on myös tottunut, että kauppareissulla ihmiset saattavat tulla juttelemaan Juhalle ja pyytämään yhteiskuvaa. Maria on yleensä se, joka kuvan ottaa.
– Se on niin soljuvaa, ettei vaikuta meidän arkeen millään tavalla, Juha sanoo.
Ikäero ei häiritse
Kommenttikenttiä selaillessa Maria on huomannut, että ensimmäisenä esiin nousee parin ikäero. Palstoilla manataan, että vaikka nuori nainen suhteessa nyt viihtyisi, voi mieli muuttua kymmenen vuoden päästä.
– Ei sellaista voi oikeasti elämässä ajatella. Ollaan niin hetkessä eläjiä kumpikin. Tehdään miten nyt tuntuu hyvältä. Sitten 15 vuoden päästä tehdään ratkaisuja jos täytyy, Maria sanoo.
Juha on samoilla linjoilla.
– Jos me koko ajan ajateltaisiin tuollaista asiaa, eihän me oltaisi kimpassa.
Juhaa ja Mariaa ei ikäero ole koskaan vaivannut, tai edes mietityttänyt. Ongelma on muille isompi kuin heille.
– Meillä on suurin piirtein sama ikäero kuin presidenttipariskunnalla. Ihan hyvin heilläkin näyttää menevän. He ovat meidän esikuva, Maria naurahtaa.
Missä ikäero sitten pariskunnan välillä näkyy?
– Ulkonäössä. Mä näytän vanhemmalta, Juha naurattaa.
– En ole huomannut mitään merkittävää ainakaan toistaiseksi. Katsotaan sitten kun hankitaan sulle rollaattori, Maria vitsailee.
– Kyllä me halataan ja pussaillaan edelleenkin, Juha vakuuttaa.
Menneistä ajoista puhuessa ikäero toki tulee väistämättäkin esiin. Esimerkiksi teini-ikää muisteltaessa Juha miettii 1970-lukua, Maria 2000-lukua.
– Juha on tehnyt ensimmäiset elokuvansa, kun olen ollut kaksivuotias. Sillä tavalla se on ihan hauskaa ajatella, Maria miettii.
Juha painottaa nimenomaan sanaa ”hauska”.
– Ikäero ei saisi olla mikään ongelma, päin vastoin.
– Meillä on paljon ystäväpariskuntia, jotka sanovat, etteivät huomaa mitään. Ollaan niin samalla tasolla. Olen vanha sielu ja Juha on nuori sielu, Maria sanoo.
– Että ei meidän ikäero olekaan niin suuri, Juha nauraa.
Tulevaisuudesta
Pitkästä suhteesta huolimatta häitä ei ole luvassa lähitulevaisuudessa, tai ehkä koskaan.
– Ei me taideta kumpikaan varsinaisesti olla avioliittoihmisiä. Meillä on nyt hyvä tilanne. Mulla on vähän sellainen tunne, että ei tulla menemään naimisiin, avioliitto ei ole konseptina meille kummallekaan tärkeä, Maria toteaa.
Pari kuitenkin myös huomauttaa, etteivät voi tietää, muuttuvatko ajatukset vuosien mittaan.
Tulevaisuudessa Maria haaveilee omakotitalosta keskeltä ei mitään. Maalla koira saisi juosta vapaana, tilalle mahtuisi kanoja ja iso puutarha.
Juha puolestaan haluaa jatkaa työskentelyä niin pitkään kuin mahdollista. Eläköityminen ei ole suunnitelmissa.
– Toivon että jos niin kauan elän, olisin kasikymppisenä teatterin näyttämöllä. Ei siellä tarvitse mitään kärrynpyörää heittää, lausuu vaikka monologin nätisti sohvalta.