Ilta-Sanomat uutisoi keskiviikkona myrkkykeisosta, joka on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja. Se on aiheuttanut myrkytyksiä eläimille etenkin rantaniityillä. Lappia lukuun ottamatta se on melko yleinen kasvi koko maassa.
Myrkkykeison vaarallisuutta lisäävät sen yleisyys sekä se, että lajin voi helposti sekoittaa esimerkiksi koiranputkeen, vuohenputkeen tai karhunputkeen. Myrkkykeison voi erottaa koiranputkesta esimerkiksi lehdistä: lehtiliuskat ovat leveät ja sahalaitaiset. Koiranputken lehdet ovat hennommat ja parilehdykkäiset. Sen myrkky tuoksuu makealle tai keväiselle – jotkut sanovat, että viattomasti porkkanalle tai sellerille.
Yllä voit verrata myrkkykeisoa ja koiranputkea keskenään. Liu-uta tai napsauta kuvaa verrataksesi kuvia!
Myrkytystietokeskuksen erikoislääkäri Pirjo Tynjälän mukaan juurakko on voitu sekoittaa jopa juurisellerin juureen. Tynjälän mukaan kasvin osien syöminen on aiheuttanut yksittäisiä raportoituja myrkytyksiä, mutta ei kuolemantapauksia Suomessa.
Juurakko on kasvin myrkyllisin osa.
– Koko kasvi, varsinkin varren alaosa ja juurakko sisältävät myrkyllistä kikutoksiinia. Kikutoksiini imeytyy nopeasti ja voi aiheuttaa esimerkiksi suun ja nielun polttelua, vatsakipua, oksentelua, lihaskramppeja ja jopa keskushermo-oireita kuten kouristelua sekä tajunnantason alenemisen. Myrkytysoireet voivat olla vakavia, vaikkakin tällaisia tapauksia on onneksi raportoitu vain muutamia, Tynjälä sanoo.
Jos kasvia on nautittu erehdyksessä, tulee suu huuhdella ja sen jälkeen ottaa mahdollisimman pian jauhemaista lääkehiiltä. Jos on epäilys kasvin nauttimisesta ja varsinkin heti jos altistunut on oireinen, tulee hakeutua välittömästä lääkärin arvioon, Tynjälä suosittelee.
Myrkytysepäilyn yhteydessä on heti otettava yhteyttä Myrkytystietokeskukseen puhelinnumeroon 09 471 977.
Kasvaa pehmeillä rannoilla vesirajassa
Myrkkykeiso on kostean paikan kasvi, kuivalla maalla se harvemmin kasvaa. Puutarha.netin päätoimittajan, puutarha-alan asiantuntijan Saija Rimpelän mukaan se kasvaa pehmeillä rannoilla, vesirajassa ja kosteilla tulvaniityillä.
– Ihan kotipihoissa sitä ei minun ymmärtääkseni juuri esiinny, Rimpelä sanoo.
Mikäli kasvia esiintyy esimerkiksi mökkirannalla, sen hävittäminen vaatii Rimpelän mukaan huolellista maa-aineksen poistoa.
Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen suosittelee aloittamaan hävityksen kasvin huolellisella tunnistamisella. Putkikasvit muistuttavat paljon toisiaan, mutta ne hävitetään eri tavoin. Koska myrkkykeiso elää yleensä vesistön läheisyydessä, sitä ei voi myrkyttää.
– Toivotaan, että kasvi ei ole levinnyt hirveästi ympäriinsä. Jos maahan jää vähänkin juurakkoa, se jatkaa kasvuaan, Kuosmanen huomauttaa.
Kasvi kannattaa siirtää ja polttaa muovisäkissä niin, että juurakon palasia ei putoile matkan varrelle. Kuosmasen mukaan tässä tilanteessa muovisäkissä polttaminen on pienempi paha kuin antaa kasvin levitä ympäriinsä. Koska kasvi on usein vesirajassa, ei paperisäkki välttämättä aja yhtä hyvää virkaa.
– Kannattaa varmistaa, että säkki on sellainen, että sen voi polttaa, Kuosmanen sanoo.
Näin hävität myrkkykeison:
Ilman kunnon varusteita toimeen ei ole syytä ryhtyä. Käteen suositellaan kumihansikkaita ja jalkoihin kumisaappaita. Iho kannattaa varotoimenpiteenä suojata, vaikka kosketuksesta iho ei välttämättä oireile.
Kasvi ja juurakko kaivetaan kokonaan ylös esimerkiksi pistolapiolla. Kaivamisessa kannattaa olla huolellinen, yhtään juurenpalaa ei saa jäädä maahan, sillä kasvi leviää todella helposti.
Kasvin palat kerätään polttokelpoiseen muovisäkkiin ja poltetaan säkissä. Kasvit on syytä kuljettaa säkissä, että palaset eivät leviä siirtovaiheessa.
Myös maanpinnan peittäminen muutamaksi vuodeksi voi auttaa hävittämään maanalaiset juurakot.
Hävittämisen jälkeen on syytä tarkkailla paikkaa, jotta voi varmistaa, onko kasvista päässyt lopullisesti eroon.
Korjaus 21.3.2018 klo 23.20: Muutettu jutun otsikkoa ja sisältöä. Myrkkykeisoa esiintyy Suomessa, mutta toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, sen leviämisestä vauhdilla ei ole näyttöä. Kasvia on ollut Suomessa jo pitkään.
