Kasvaako pihallasi kaunis lupiini tai vaikkapa komea kurtturuusu? Niitä ei ole syytä jäädä ihailemaan, sillä kyseessä ovat haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu Suomen luontoon.
Haitallisten vieraslajien tunnistaminen on tärkeä taito jokaiselle suomalaiselle, sillä pahimmillaan ne aiheuttavat merkittävää taloudellista, ekologista tai jopa terveydellistä haittaa. Jos haitallinen vieraslaji kasvaa omalla pihallasi, hävitä se puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Voit tarvittaessa tehdä myös ilmoituksen haitallisesta vieraslajista esimerkiksi EU-rahoitteisen VieKas LIFE-hankkeen sivuilla.
Haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvän VieKas LIFE -hankkeen Markus Seppälä kertoo, mistä kansalliselle haitallisten vieraslajien listalle päätyneet kasvit tyypillisesti löytyvät.
Kotipiha
Komealupiini (Lupinus polyphyllus)
Komealupiini
Missä kasvaa? Teidenvarsilta tuttu komealupiini voi levitä myös kotipihaan. Jotkut pitävät komealupiinia niin kauniina, että he ovat tuoneet sitä tarkoituksella myös omalle pihalleen.
Mistä tunnistaa? Lupiini eli komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä, ja se voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Komealupiini kukkii kesä-heinäkuussa.
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica)
Japanintatar (Reynoutria japonica)
Sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis)
Tattaret: tarhatatar, japanintatar ja sahalinintatar
Missä kasvaa? Helposti pihan ulkopuolelle leviäviä tiheäkasvuisia tatareita on käytetty monilla pihoilla näköestekasvina. Kasvien leviämisen ehkäiseminen on tärkeää, sillä erityisesti japanintatar on aiheuttanut esimerkiksi Isossa-Britanniassa merkittäviä taloudellisia tappioita. Infrastruktuurituhot ovat mahdollisia, sillä laji kasvattaa juurakkoaan useamman metrin syvyyteen ja monen metrin päähän emokasvista
Mistä tunnistaa? Sahalinintatar voi kasvaa yli kolmemetriseksi. Kasvin varret ovat bambumaisia. Japanintatar voi kasvaa parimetriseksi ja sen varret ovat usein punertavia. Varret haarovat varsinkin tyviosastaan. Tattaret kukkivat loppukesällä ja syksyllä. Kukinnot ovat röyhymäisiä ja valkoisia.
Tarhatatar on ominaisuuksiltaan sahalinintattaren ja japanintattaren väliltä. Tatarten varret ovat lähes haarattomat, ontot ja hieman puumaiset ja niissä on usein punertavia tai punaruskeita täpliä.
Kurtturuusu (Rosa rugosa)
Kurtturuusu
Mistä tunnistaa? Kotipihalta voi löytyä myös kurtturuusu, jonka pensaat voivat kasvaa jopa 1,5 metrin korkeuteen. Hävitettävän kurtturuusun tuntee samannäköisestä jalostetusta lajikkeestaan siten, että kurtturuusun kukat ovat pinkin/aniliininpunaiset, kun taas jalostetun, eli ei-hävitettävän ruusun kukat ovat vaaleamman vaaleanpunaiset.
Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen. Hävittäminen voi kuitenkin olla työlästä, joten aloita hävittäminen jo tänä kesänä.
Tienvarret, järvet jne.
Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis)
Alaskanlupiini
Missä kasvaa? Kasvi on Suomessa vielä harvalukuinen, mutta se tunnetaan vakiintuneena viljelykarkulaisena Kaakkois-Suomen Luumäeltä.
Mistä tunnistaa? Alaskanlupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa puolesta metristä 1,2 metriä korkeaksi. Sen alapinnaltaan karvaiset lehdet ovat 6–8-liuskaiset ja sirommat kuin komealupiinilla. Pysty kukinto on terttumainen ja melko pitkä, ja kukat ovat yleensä väriltään sinisiä, harvoin valkoisia. Kukinta-aika on kesä–heinäkuussa.
Hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia)
Hamppuvillakko
Missä kasvaa? Hamppuvillakkoa on tavattu Helsingissä, Turussa, Lohjalla ja Lappeenrannassa. Kasvi on Suomessa vielä hyvin harvalukuinen, mutta juuri siksi se on tärkeä oppia tuntemaan. Torjuminen on sitä vaikeampaa, mitä laajemmalle kasvi on levinnyt.
Mistä tunnistaa? Hamppuvillakko on monivuotinen, kookaskasvuinen ruoho, jonka lehdet muistuttavat hampun lehtiä. Hyvällä kasvupaikalla hamppuvillakko voi yltää jopa 2–3-metriseksi. Keltakukkainen kasvi kukkii elo–syyskuussa.
Lännenpalsami (Impatiens capensis)
Lännenpalsami
Missä kasvaa? Lohjalaiset voivat tuntea lännenpalsamin muuta Suomea paremmin, sillä kasvia on tavattu Lohjanjärvellä. Lisäksi lännenpalsamia on tavattu Itä-Helsingin Vartiokylässä ja Vuosaaressa, muun muassa muutaman ulkotien varsilla.
Mistä tunnistaa? Lännenpalsami muistuttaa lehtopalsamia, ja ennen kukkimista lajeja on vaikea erottaa toisistaan. Kukinta-aikaan lännenpalsamin tunnistaa punakeltaisista, selvästi ruskeanpunalaikkuisista, melko kookkaista (20–35 mm) kukista, joiden kannus on taipunut lähes eteenpäin suuntautuvaksi. Lehtopalsamin hieman isommat (30–40 mm) kukat ovat keltaiset, vain heikosti punapilkkuiset ja niiden kannus on taipunut selvästi vähemmän osoittaen usein alaspäin.
Mökkiranta
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis)
Kanadanvesirutto
Missä kasvaa? Hyvin moneen vesistöön levinnyt kanadanvesirutto kulkeutuu paikasta paikkaan osittain vesilintujen mukana. Kasvi, jota tavataan erityisesti Etelä-Suomessa, Keski-Suomen eteläosissa, Koillismaalla ja Pohjanmaalla, saattaa levitä myös kalastusvälineiden, veneiden tai trailereiden matkassa. Siksi paikasta toiseen kuljettaessa olisi tärkeää putsata välineet.
Mistä tunnistaa? Tummanvihreä, 30–200 sentin pituiseksi kasvava kanadanvesirutto on uposkasvi, joka kasvaa kärjistään ja haroo runsaasti. Lehdet ovat pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Laji pysyy muuten upoksissa, mutta sen kukat kohoavat vedenpinnan yläpuolelle.
Voiko maanomistaja saada sakkoja?
Haitallisten vieraslajien, kuten villilupiinin ja kurtturuusun, torjunta kuuluu maanomistajalle, mutta mitä jos vieraslajeja ei poisteta toivotusti?
Lain mukaan ELY-keskuksella on mahdollisuus määrätä maanomistajalle viime kädessä uhkasakko, minkä summa koostuu siitä, kun määrätty taho tulee poistamaan vieraslajit tontilta.
– Lainsäädäntö on laadittu siltä varalta, että tulee tiukempia tilanteita. Voi olla vieraslajeja, jotka oikeasti vaarantavat ihmisen terveyden. Tai sitten joku voi tuoda vieraslajeja luvatta maahan. Siksi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden, millä voidaan tarvittaessa puuttua asiaan, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Kimmo Haapanen sanoo.
Käytännössä uhkasakkoja ei tällä hetkellä kuitenkaan määrätä.
– Uhkasakkoihin ei ole nähty mitään syytä. Nykyiset uhat eivät ole missään päin Suomea sellaisia, että olisi lähdetty pohtimaan näitä tiukempia linjauksia.
Lisätty juttuun faktaboksi 3.7.2019 klo 11.51, jossa kerrotaan kansallisesti haitallisista vieraslajeista ja Euroopan unionin vieraslajiasetuksesta.
Fakta:
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliset vieraslajit puolestaan aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle.
Suomessa on käytössä oma vieraslajilaki ja –asetus. Kansallisesti haitallisten vieraslajien luettelo päivitettiin toukokuussa. Lisäksi käytössä on Euroopan unionin vieraslajiasetus. Koko EU:ssa kiellettyjä haitallisia vieraskasvilajeja ovat muun muassa jättiputket ja jättipalsami.
Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet: Markus Seppälä, www.vieraslajit.fi
