Kesään 1992 asti eteläkarjalainen Ruokolahti oli useimmiten yhdistetty Albert Edelfeltin kuuluisaan maalaukseen ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä”. Sitten tuli levikkieläin ja muutti kaiken.
Levikkieläimet kuuluvat suomalaisen median kesään. Kesällä 1992 tappajahauki kohtasi kuitenkin voittajansa, kun mediailmatilan otti haltuunsa Ruokolahden leijona.
Tapahtumat saivat alkunsa juhannuksen jälkeisellä viikolla tiistaina 23. kesäkuuta 1992, kun tuolloin Ruokolahdella työkomennuksella ollut metsätyönjohtaja näki ”leijonansukuiseksi” kuvailemansa eläimen. Tämä runsaan puolen minuutin havainto oli lähtölaukaus leijonakesälle 1992.
Ensimmäisen havainnon tultua julkisuuteen leijonahavaintoja alkoi tulla lisää muualtakin Etelä-Karjalasta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkija kiersi havaintopaikoilla ja lauantaina 27.6. hän vahvisti ruokolahtelaisen hiekkatien poikki menneiden jälkien kuuluvan ”Suomen luontoon kuulumattomalle isolle kissalle”. Pian havaintoja leijonasta alkoi tulla myös muualta Suomesta.
Julkisuuteen leijonahavainnon toi ensimmäisenä Ylä-Vuoksi. Leijonajahti oli kotimaiselle medialle täydellinen puheenaihe keskikesän uutisköyhänä aikana. Ilta-Sanomien 75-vuotishistoriikissa Ruokolahden leijona nimettiin ”eläinreportaasien ehdottomaksi kuninkaaksi”.
Rajavartiolaitoksen Elviksi nimeämää leijonaa ehdotettiin milloin nukutettavaksi ja häkitettäväksi, milloin taas ammuttavaksi. Virallinen Suomi määräsi maa- ja metsätalousministeri Martti Puran suulla leijonan vangittavaksi ja siirrettäväksi tanskalaiseen eläintarhaan.
Kansa sanoi oman mielipiteensä Ilta-Sanomien puhelingallupissa: peräti neljä viidestä soittajasta ei halunnut leijonaa ammuttavan. Tarjosipa elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki tämän jutun kirjoittajan Iltalehteen tekemässä haastattelussa leijonalle roolia elokuvassaan Last Border – viimeisellä rajalla.
Ruokolahden leijonaa ei lopulta löytynyt, mutta se jäi 20 vuodeksi elämään Ruokolahden kunnan markkinoinnissa. Vuonna 2012 leijona poistui vähin äänin Ruokolahden kunnasta, ja 20-vuotisjuhlapäiväkin jäi pitämättä.
Metsämies Matti Lampinen esitteli kesällä 1992 loukkua, jolla hän aikoi pyydystää leijonan.
IS:n haastattelemat suomalaiset vastustivat ajatusta leijonan ampumisesta.
Ruokolahden leijona jäi elämään kunnan markkinoinnissa. Ravintolassa sen voi tilata jopa pizzana.
Ruokoletti-parturin ikkunaa koristaa leijona.
Muistatko myös nämä?
1940 Hitler vieraili ensimmäisen ja ainoan kerran Pariisissa. Saksa ja Ranska olivat päivää aiemmin allekirjoittaneet aseleposopimuksen. Yksi Hitlerin vierailukohteista oli Napoleonin hautaholvi.
1956 Gamal Abdel Nasser valittiin Egyptin presidentiksi. Hän oli ainoa ehdokas äänestyksessä, jossa hän sai 99,95 prosenttia äänistä. Nasser oli vuonna 1952 johtanut upseerien kapinaa, jolla kuningas Faruk siirrettiin syrjään. Myöhemmin vuonna 1956 Nasserin päätös kansallistaa Suezin kanava laukaisi kansainvälisen kriisin, jonka jälkihoitoon suomalaisetkin osallistuivat ensimmäisen kerran YK:n rauhanturvaajina.
1970 Persian shaahi Reza Pahlavi ja hänen puolisonsa Farah Diba olivat vierailulla Suomessa. Vierailua vastustaneissa mielenosoituksissa yksi poliisiauton takapenkille joutuneista oli Erkki Tuomioja, myöhemmin pitkäaikainen ulkoministeri.
1982 Eduskunta päätti ympäristöministeriön perustamisesta. Ministeriö aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1983, ja Suomen ensimmäinen ympäristöministeri oli SDP:n Matti Ahde.
1989 Batman oli seikkaillut 1940-luvun lopulla elokuvateattereissa trailerinomaisissa filminpätkissä, mutta palasi 40 vuoden tauon jälkeen valkokankaalle, kun Tim Burtonin ohjaama Batman-elokuva sai ensi-iltansa. Viittaritarina nähtiin Michael Keaton, joka teki toisenkin Batman-elokuvan. Myöhemmin Batmanina nähtiin Val Kilmer, George Clooney ja Christian Bale. Ben Affleckin vuoro tulee ensi vuonna, kun uusin Batman-filmi tulee teattereihin.
1992 Newyorkilaisen Gambinon mafiaperheen pomo John Gotti tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Gotti oli saanut lempinimen ”Teflon Don” vältyttyään tuomioilta aiemmissa oikeudenkäynneissä 1980-luvulla. Gottin poika kirjoitti muistelmateoksessaan Shadow of My Father, että mafiapomo oli aikoinaan muun muassa uhannut repiä laulajalegenda Frank Sinatralle ”uuden peräaukon”. Sinatra oli Gottin pojan mukaan loukannut hänen isäänsä perumalla konsertin jälkeisen sovitun illallisen Gottin kanssa, mutta oli kuitenkin ilmestynyt toisessa seurueessa samaan ravintolaan. Gotti kuoli vankilassa kurkkusyöpään 61-vuotiaana kesällä 2002.
