Lahteen kuuluvassa Nastolan Uudessakylässä kuohuu raju peurakiista.
Kiistan keskiössä ovat Jorma Ollilan omistaman Toivonojan kartanon alueella tarhatut kuusipeurat eli täpläkauriit, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoja alueella.
Nyt paikalliset maanomistajat ovat tehneet asiassa poikkeuksellisen päätöksen. He ovat asettaneet kartanon isännän Jorma Ollilan metsästyskieltoon.
Jorma Ollilan lisäksi kielto koskee hänen poikaansa. Heitä kielletään metsästämästä yli 230 hehtaarin kokoisella alueella Toivonojan kartanon ympäristössä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.
Jorma Ollila on yksi Suomen tunnetuimpia yritysjohtajia. Hänet muistetaan muun muassa matkapuhelinyhtiö Nokian entisenä toimitusjohtajana ja pääjohtajana.
Ollila osti historiallisen Toivonojan kartanon kakkosasunnokseen vuosituhannen taitteessa.
Lähialueen asukkaiden kuvia alueella liikkuvista kuusipeuroista eli täpläkauriista.
Kuusipeuroja on tarhattu Olliloiden kartanon alueella jo useamman vuoden ajan. Eläinten aiheuttamat vahingot ovat olleet paljon julkisuudessa tätäkin ennen.
Maanomistajat ovat tätä ennen hakeneet myös poikkeuslupaa 12 kuusipeuran kaatoon. Suomen riistakeskus hylkäsi hakemuksen tämän vuoden elokuussa.
Peuravahingoista on tehty myös rikosilmoitus. Sittemmin asian poliisitutkinta on päätetty, koska rikosilmoituksen tekijä on peruuttanut ilmoituksensa.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan peuroja on päässyt vapaaksi lähialueille myrskyn kaadettua tarha-alueen aidan. Lisäksi 13 peuraa olisi lehden tietojen mukaan myös päästetty vapaaksi viime vuonna. Peurojen aiheuttamien ongelmien vuoksi osa naapureista teki tilanteesta kantelun Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle.
Nyt metsästyskiellon määränneiden maanomistajien mukaan vapaina liikkuvat peurat ovat aiheuttaneet runsaasti tuhoa lähialueella kasvavalle viljalle ja muulle kasvillisuudelle.
Maanomistajat katsovat pystyvänsä kieltämään Olliloita metsästämästä maillaan. Maanomistajat perustelevat päätöstään sillä, etteivät Ollilat ole kertoneet etukäteen peurojen vapauttamisesta eivätkä myöskään ole ottaneet vastuuta eläinten aiheuttamista tuhoista.
Yksi kuusipeurojen vahinkojen kohteeksi joutunut on parin kilometrin päässä Olliloiden kartanolta asuva maatilallinen. Hän ei halua esiintyä jutussa nimellään.
Viljelijän mukaan vapaaksi päässeet kuusipeurat ovat kerääntyneet hänen pelloilleen huhtikuusta lähtien.
Yli 20-päinen peuralauma on syönyt viljelijän mukaan runsaasti muun muassa lannoitteeksi tarkoitettua apilanurmea. Peurat ovat syöneet myös viljaviljelmiä sekä järsineet omenapuiden oksia.
– Tähän aikaan vuodesta eläimet ovat poistuneet jo metsään. Toki en näe, mitä pimeydessä liikkuu, tilallinen kommentoi Ilta-Sanomille.
Tilallisen maat ovat osaksi myös metsästysseuran alueella. Hän ei kuitenkaan kommentoi, onko hän yksi metsästyskiellon takana olevista maanomistajista.
Hän kertoo olevansa hyvin turhautunut tilanteeseen, koska mitkään toimet eivät tunnu tuovan muutosta asiaan.
– Tässä suunnittelen juuri, vuokraanko enää lainkaan maitani metsästysseuralle. Todennäköisesti irtisanon kaikki metsästyssopimukset maillani heti kun se on mahdollista. Sitten katsotaan, mitä keksitään tehdä itse.
Kuusipeura on väriltään kesällä punertavanruskea ja täplikäs, talvella tummempi. Uroksilla on kookkaat sarvet.
Toinen lähistöllä asuva kertoo peurojen syöneen hänen taimikostaan taimien latvat paljaiksi, kun kevätaurinko toi taimet lumihangen alta näkyviin. Myös hän haluaa pysyä jutussa nimettömänä.
– Kun ei metsässä muuten ole vihreää syötävää, ne sitten rankaisevat tällein, hän sanoo peuroista Ilta-Sanomille.
Maanomistaja sanoo nähneensä äärettömän paljon vaivaa metsänkasvatuksen eteen. Kyseessä on hänen mukaansa paikallinen haitta.
– Tämä haittaa meidän elinkeinoa. Tämä on suuri rasite.
Lähellä Ollilaa asuva maanomistaja sanoo, ettei hän ollut tietoinen tarhauksesta, saatikka siitä, että peurat vapautettaisiin luontoon.
Historiallinen Toivonojan kartano on ollut yritysjohtaja Jorma Ollilan vapaa-ajan asunto yli parinkymmenen vuoden ajan.
Metsästyskielto on annettu tiedoksi myös alueen metsästysseuralle Uudenkylän riistamiehille. Ilta-Sanomat tavoitti seuran puheenjohtajan Janne Haverisen, joka vahvistaa, että metsästyskielto on jätetty seuralle.
Hän kieltäytyy kuitenkin kommentoimasta asiaa seuran puolesta.
Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala Riistakeskuksesta ei ota kantaa metsästyskieltoon yksittäisasiana.
Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
– Pelkistetty lähtökohta on yleensä se, että jos metsästysoikeus on vuokrattu eteenpäin, esimerkiksi maanomistajilta metsästysseuroille, niin silloin metsästyksestä alueella päättää metsästysoikeuden haltija.
Rauhalan mukaan maanomistajien asettamat metsästyskiellot eivät ole kovin yleisiä.
– Silloin tällöin näistä kuuluu jotain viestejä. Yleensä kyse on henkilökemioista. Se, joka maat on vuokrannut, ei halua nähdä tiettyjä henkilöitä omistamillaan mailla.
Rauhalan mukaan metsästyskiellon rikkominen voisi johtaa myös käräjille.
– Kaikki on toki kiinni molemmista osapuolista. Mutta voidaanhan näitä käräjäoikeuksissa myös ratkoa. Siellä voitaisiin sitten tarkastella, onko asiassa toimittu oikein.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto siirsi sille viime vuonna tehdyn kantelun Suomen riistakeskukselle, joka suositteli, että asianomaiset kävisivät keskenään rakentavaa keskustelua.
Riistakeskukselle marraskuussa antamassaan selvityksessä Toivonojan kartanon omistajat Jorma Ollila sekä hänen vaimonsa Liisa Ollila totesivat, ettei kartanon alueella ollut havaittu kantelussa tarkoitettuja ilmiöitä. Etelä-Suomen Sanomien mukaan kartanonväki piti kantelua yllättävänä huomioon ottaen vapautettujen kuusipeurojen määrä.
Sittemmin ongelmat ovat Ollilalle metsästyskiellon määräämien maanomistajien mukaan laajenneet entisestään.
Ilta-Sanomat tavoitteli maanantaina Jorma Ollilaa kommentoimaan aihetta, mutta hän ei vastannut jätettyyn yhteydenottopyyntöön.
Juttua muokattu 8.11. klo 10:30: Täydennetty tietoa rikosilmoituksesta.
